Olkoonpa sitten kyse lomamatkasta tai edustusmatkasta, yhä useammin sattuu, että matkalaukku ei tule määränpäähän yhtä aikaa kuin matkustaja. Minulle sattui äsken juuri näin. Vaasassa lentokentän virkailija oli painokkaasti todennut, ettei minun tarvitse huolehtia laukusta vaikka ohjelmassa oli kaksi koneen vaihtoa. Vastakuittiinkin tuli merkintä matkalaukun katkeamattomasta matkasta.
Totuus oli toisenlainen. Matkalaukut jäivät puolimatkaan. Mitään tietoa siitä, olivatko laukut löytyneet, ja koska se saapuisivat, en voinut saada. Lentoyhtiö tarjosi minulle sata euroa ”välttämättömiin hankintoihin”. Salamannopeasti mietin, olisiko miehille sama summa.
Tällaisissa tilanteissa kenkuttaa eniten, että joutuu tekemään jotakin ihan muuta kuin oli suunnitellut. Hotellini läheisyydessä ei ollut yhtäkään kauppaa. Ennen kuin olin tehnyt edestakaisen bussimatkan ostoskeskukseen, aikaa oli kulut lähes kaksi tuntia.
Kyseessä ei ollut rantaloma, josta olisi pärjännyt aurinkorasvalla, uimapuvulla ja after sun-lotionilla. Ostoslistan tekeminen oli astetta haasteellisempaa, kun piti osallistua konferenssiin. Lähtökohtana oli tietysti ne vaatteet, jotka olivat päällä. Pohdinnan tulos yllätti ainakin itseni.
Kas näin se meni: hammasharja ja –tahna, dödö, shampoo (koska hotellin shampoot eivät sovellu hiuksilleni), päivävoide, värivoide, puhdistusmaito, alushousuja, sukkia, paita ja yöpuku. Olin ihmeissäni siitä, että kemmari-tuotteet ottivat niin suuren osan budjetista.
Rakkaat ystävät. Näinhän siinä käy, että kun tyhjästä rakennetaan, tehdään peruspakkia. Oli tämä opettavainen kokemus. Satanen ei oo mittään vaikka tekisi ostokset ”paikallisesta Anttilasta” niin kuin minä tein.
Matkalaukut tulivat 27 tunnin kuluttua saapumisestani. Nyt oli sitten millä mällätä: kaksinkerroin hammasharjoja ja muuta…Kestää aika tovin, että tarvitsen uutta hammastahnaa…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti