On hyvä, että keskustelu on siirtynyt käsittelemään yksityistettyjä vanhuspalveluja laajemminkin. Kondis on osa kokonaisuutta, mutta siihen ei nyt pidä juuttua. Tiedetäänhän, että vastaavia hankkeita viritellään Vaasaan muidenkin taholta.
Olen koko Kondis-matkan ajan yrittänyt kiinnittää huomiota palvelutalojen maksupolitiikkaan. Tämän tein siksi, että sain läheltä seurata, kuinka kummitätini "ryöstettiin" säätiön omistamassa palvelutalossa. Selvitin asiaa myös erään toimeksiannon johdosta yleisemmin. Ketä asia kiinnostaa, löytää vastauksia hinnoitteluun internetistä.
Maksupolitiikka on kaksijakoinen sen mukaan, hoidetaanko henkilöä pitkäaikaisesti laitoksessa vai kotona. Laitoshoidon maksu kattaa käytännössä kaikki hoidon ja huollon kustannukset (myös lääkkeet), minkä lisäksi asiakkaalle jää kuukausittainen käyttövara henkilökohtaiseen käyttöön. Kunnallisen laitoshoidon maksu määräytyy armottomasti tulojen mukaan ja maksuilla on lakiperusta. Yksityisiä pitkäaikaishoidon laitoksia meillä on aika vähän.
Avohoidon maksupolitiikka lähtee siitä, että henkilö maksaa itse esim. vuokransa ja lääkkeensä. Jos henkilö on päässyt kunnallisen kodinhoitoavun piiriin, maksu määräytyy tässäkin tulojen mukaan. Muista palveluista peritään tyypillisesti tasamaksu. Nyt kun kunnat ovat riisuneet kodinhoitopalvelun sisällöstä pois siivouksen, asioinnin, kauppa-ja pyykkipalvelun, pikku maksuja on yhä enemmän. Turvapuhelimesta ja päivätoiminnastakin kunnat perivät jo eri maksun. Kunnat voivat periä em. erillispalveluista mitä hintaa tahansa. Avohoidossa olevalla henkilöllä ei ole turvanaan ns. käyttövaraa.
Yksityinen kodinhoito ja palvelutalot voivat hinnoitella palvelunsa tietysti vapaasti. Itä-Suomen lääninhallituksen tekemän selvityksen mukaan (2007) palvelutalojen vuokrat vaihtelivat 120-672 €/kk. Lisäksi perittiin peruspalvelumaksua 35-330 €/kk ja hoitopalvelumaksua 108-1720 €/kk. Kaikissa palvelutaloissa ei ole yöpäivystystä, mikä vaikuttaa hintoihin. Yhteen laskettuna edellä mainitut luvut tarkoittavat, että kuukausimaksut yksityisissä palvelutaloissa vaihtelivat 263 €-2722 €/kk. Tämän päälle tulevat siis vielä lääkkeet sekä mahdollisesti ulkoilutuksesta, roskapussin viennistä ym. perittävät maksut.
Rakennemuutoksen alkusysäys liittyi hoidon laatuun eli ajateltiin, että jos hoito suinkin on mahdollista toteuttaa laitoksen ulkopuolella, se on inhimillisintä omassa kodissa tai palvelutalossa jos omatoimisuutta on jäljellä. Kun olen työkseni kiertänyt palvelutaloja, tiedän, että halvimpien palvelutalojen taso ei enää riittäisi omalle ikäpolvelleni. Tilkan esimerkki Helsingissä on toisesta päästä eli puhutaan valtavista kuukausimaksuista palvelutaloissa.
On siis riittäviä syitä pohtia, miten pitkälle päästäisiin ns. kolmatta tietä kulkien. Katseet on käännettävä mielestäni ponnekkaasti oman kodin puoleen. Kenenkään ei pitäisi muuttaa palvelutaloon vain siksi, että oma koti on riittämättömästi varustettu tai talo hissitön. Vammaiset henkilöt saavat avustusta välttämättömiin muutostöihin kodissa. Vuokralla asuva voi tehdä näitä muutoksia omistajan luvalla. Kuntoutusohjaajat ja uusi vammaisasiamies auttavat muutostöiden junailussa.
Nyt olisi sosiaalista kysyntää sille, että myös taloyhtiöt ottavat hyvinvoinnista suuremman vastuun. Asuvatpa henkilöt vuokralla tai omassa asunnossa, taloyhtiöiden pitäisi rynnistää rakentamaan hissit. Tähän toimintaan saadaan avustuksia. Taloyhtiöt voisivat myös palkata talonmiehiä ja jopa omia kodinhoitajia. Näillä konsepteilla avohoito säilyy laadukkaana, mutta tulee paljon halvemmaksi kuin esim. yksityisessä palvelutalossa. Ainakin voitaisiin viivyttää siirtymistä hinnakkaaseen palvelutaloon. Edellä mainittu kehitys ei tapahdu itsestään. Siksi olisi aiheellista tukea sitä esimerkiksi kehittämismäärärahoin ja projektein.
Kun tiedetään, että keskieläke on 1200 €/kk, ymmärretään, että palvelutalot eivät ole korkeitten maksujen takia läheskään kaikkien ulottuvilla nykyisellä maksupolitiikalla. Jopa kunnallinen kotipalvelu on osoittautumassa liian kalliiksi kun välttämättömistä täydentävistä palveluista on maksettava erikseen. Tästä syystä tarvitaan asiakasmaksuremonttia ja kannanottoa siihen, edellytetäänkö tulevaisuudessa, että vanhukset ”syövät” ainoan asuntonsakin tarvitsevansa hoivan vastikkeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti