Julkisuudessa on vaikeroitu RKP:n kyvyttömyyttä liikahtaa seudun hallintorakennetta koskevissa aloitteissa. Näyttää siltä, että RKP ei halua liikahtaa myöskään yritettäessä uudistaa Vaasan kaupungin johtorakennetta. Valtuusto teki yksimielisen päätöksen organisaatiouudistukseen ryhtymisestä, mutta tositoimien alettua RKP on ottanut kaikki keinot käyttöön, ettei prosessien mukaista hallintoa saadakaan.
On ollut muitakin jarruttajia. Raimo Rauhala on kaivanut naftaliinista esiin 1970-luvulta peräisin olevan sopimuksen kaupunginjohtajien lukumäärästä, keskinäisestä työnjaosta ja poliittisesta vakanssien jaosta. Tämän sopimuksen jatkamiselle RKP:n kanssa hän junaili jatkoa jo ennen kuin koko kaupunginhallitus on saanut kysymystä asialistalle. SDP ei mielestäni puolueena hyödy sopimuksesta mitään, sillä puolueen asema yhtenä kolmesta suuresta puolueesta on aikaa sitten Vaasassa tunnustettu jo ilman sopimustakin. Hyötyä täytyy hakea henkilökohtaiselta tasolta.
Entä Kokoomus? Kun Kouhi ilmoitti jättävänsä kunnallispolitiikan, astui kokoomusjärjestön puheenjohtaja julkisuuteen kertomaan toisesta sopimuksesta, jossa jälleen kerran RKP on osapuoli. Kokoomus nauttii kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikasta vain RKP:n tuella. Kunnallisvaalien tuloksen perusteella paikka kuuluisi nimittäin SDP:lle eikä Kokoomukselle. Tämä seikka selittää, miksi Kokoomus tosi paikan tullen säännöllisesti myötäilee RKP:tä mm. hallintouudistuskysymyksissä.
Näin ovat Vaasan kolme suurinta puoluetta antautuneet pattitilanteen, jossa RKP:lla on aina veto-oikeus. Vaasassa siis vain sellainen kehitys on mahdollinen, joka sopii RKP:lle. Jos RKP:lla olisi valtuustossa yksinkertainen enemmistö, tilanteen ymmärtäisi. Mutta näin ei ole.
Organisaatiotoimikunta – RKP:tä lukuun ottamatta - olisi halunnut alun perin siirtyä ns. toimialajohtajamalliin, jolloin olisi tultu toimeen vain yhdellä kaupunginjohtajalla. Päätöksenteon tehokkuuden kannalta tämä olisi välttämätöntä. Muunlaiset ratkaisut johtavat tiukan paikan tullen vastuun väistämiseen. Pormestarimallin olisimme voineet ottaa käyttöön vain ”ostamalla” nykyisen ykköskaupunginjohtajan pois tehtävästään. Jyväskylän malli ei rohkaissut ryhtymään tällaiseen toimeen Vaasassa
Näyttää ilmeiseltä, että apulaiskaupunginjohtajien viroilla ei ole suurta merkitystä. Kaupungin toiseksi kovapalkkaisimpia vakansseja on nimittäin viime aikoina tarjottu opiskelijoille. Edelliset apulaiskaupunginjohtajat ovat olleet pitkillä opintovapailla tai tehneet opinnäytetöitään virassa ollessaan. Sivistys-, sosiaali-ja terveystoimen nykyinen hoitaja on kuulemma ryhtynyt väitöskirjan tekoon, vaikka luulisi haastetta riittävän opetellessa johtamaan ja kehittämään yli 70 % kaupungin budjetista. Tiedossa ei ole, että näistä opinnäytehankkeista olisi mitään hyötyä Vaasan kaupungille.
Apulaiskaupunginjohtajien virkojen vähäistä merkitystä osoittaa, että päättäjät näyttävät olevan valmiita jatkamaan väliaikaisjärjestelyjä kahden vuoden ajan ja jopa sen jälkeen. Kun johtajat ovat tilapäisiä, hallintoa ei johdeta ja linjatkin ovat tilapäisiä.
Vaasan kaupungin henkilöstö ansaitsee pysyvät johtajat kun virat kerran ovat olemassa. Tämä koskee hallintoamme laajemminkin. Johtajien virat on pantava ulkoiseen hakuun, hakijat on testattava ja johtajanvirkojen hoidon on oltava vakinaisella pohjalla. Puolueen jäsenkirjan pitäisi olla vain lisäbonuksen asemassa näinä aikoina kun on pakko kilpailukyvyn takia arvostaa ammattijohtamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti