Suomen lumoava valtti on ollut neljä selkeästi toisistaan erottuvaa vuodenaikaa, erityiseti selkeät talvet ja kesät.
Kesä 2008 on pian kokonaan takana. Rakeita ei täälläpäin satanut, mutta vedet pysyivät kylminä ja ulappa-uimarin nautintojen ulottumattomissa. Kesä oli myöhässä ja syksy aikaisessa. Huhtikuun puolella kylvetyt tomaatit, kaalit ja kesäkurpitsat olivat tukehtua ruukkuihinsa kun taimien siirto puutarhaan siirtyi kylmän takia. Avomaankurkkujen siemenistä ei tullut mitään edes kolmannella yrittämällä. Pensaspavut ehtivät kasvuun vasta neljännellä yrityksellä, mutta kesä loppui kesken eikä satoa saada. Kasvihuoneen puolella tomaatit eivät näytä kypsyvän ajoissa. Tillin veivät kirvat.
Vielä viime vuosikymmenen puolella tutkijat väittivät, että sään vaihtelut mahtuvat normaaleihin rajoihin. Nyt on toisin. Ilmaston lämpeneminen tunnustetaan yleisesti. Kesät eivät ole enää kesiä, eivätkä talvet talvia. Neljän vuodenajan sijaan vuodenajat voitaisiin jakaa Suomessa koulukalenteria mukaillen: syyskaudeksi, kevätkaudeksi ja lomakaudeksi. Näin säätä koskevat odotukset jäisivät toisarvoiseen asemaan.
Menkäämme takaisin siihen tosiasiaan, että kesät kylmenevät. Suomessa on lähes 480.000 kesämökkiä. Kun monet mökit ovat käytännössä koko suvun käytössä, on lähes jokaisella suomalaisella kesämökkikokemusta jostain elämänsä vaiheesta. Ihmiset ovat investoineet valtavia summia mökkiensä varustamiseen. Kasvava osa mökeistä vastaa jo omakotitalon standardia.
Kesämökkien hankkimisen idea on perustunut siihen ajatukseen, että olisi kesä: lämmin ja pääosin poutainen sää, uitavat vedet, korjattavaa satoa. Meneekö mökki-idealta pohja jos kesät kylmenevät eikä puutarhanpidostakaan tule paljon mitään? Taitaapa mennä, sillä ei kai mökille mennä pelkästään lukemaan Aku-Ankkoja.
Visiot siitä, että mökkirakentaminen aina vain jatkuisi vilkkaana, eivät ehkä toteudu muustakaan syystä. Pienet ikäluokat perivät mökkejä suurilta ikäluokilta, jolloin uusia mökkipaikkoja ei tarvita entiseen malliin. Väestön pakkautuminen pääkaupunkiseudulle satojen kilometrien päähän mökeistään vähentää mökkien käyttöastetta sitä mukaa kun autoilun hinta kasvaa.
Edellä olevasta seurannee, että suurehkoista omakotitonteista kaupungeissa/taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä tulee kovaa valuuttaa kokonaistaloudellisesti edullisimman ja vähiten riskejä sisältävän sijoittamisen kannalta.
Kaupungeissa ei ole osattu varautua tähän ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kehitykseen. Tarjolla on enimmäkseen kovin pieniä tontteja, joille rakennettavat talot ovat yhä suurempia. Katetun piha-alueen osuus tontin alasta kasvaa. Omakotitalotonttien – voidakseen korvata samanaikaisesti kesämökin tarpeen – tulisi olla selkeästi nykyistä suurempia esimerkiksi 1500-2000 m2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti