Posti kantoi erehdyksessä päivän vanhan Keskipohjanmaa-lehden laatikkooni. Hyvä niin. Sieltä löytyi juttu ”Wallin kuulee 30-luvun kaikuja”. Wallin viittaa Suomen Mieli-lehden artikkeliin, jossa puhuttiin ”kolmannesta valtakunnasta”.
Kiinnostuin ottamaan selvää, mikä tämä Suomen Mieli-lehti on. Se on Suomalaisuuden Liiton jäsenlehti. Löysin numeron ja jutunkin, josta Stefan Wallin pillastui. Ministeri Wallin oli artikkelin suhteen huonosti informoitu. Juttu on otsikoitu ”Kolmas tasavalta”, jolla viitataan Persujen valtavaa kannatusta vuoden 1945 eduskuntavaaleihin, jolloin kommunistit nappasivat 49 paikkaa. Ruotsin kielestä artikkelissa ei puhuta mitään eikä sen vastustamisesta vaikka Wallin tällaista linkkiä myy.
Wallin on fiksusti huolissaan siitä, että suurten puolueiden johtajat ovat ruotsinkielen pakollisuuden osalta eri kannalla kuin puolueidensa jäsenet. Eduskuntavaaliehdokkaiden enemmistö on vapaan kielivalinnan puolesta, niin on myös Suomen kansan enemmistö. Miten tästä mennään eteenpäin?
Ei ainakaan niin, että halveksitaan kansan enemmistön mielipiteitä ja siirretään päätösvalta puolueiden eliitille.
Entä kielirauha, joka on ollut ennen kaikkea RKP:lle tärkeä. Edistääkö kielirauhaa, että juuri pakkoruotsin vastustajien mielenosoituspäivänä 31.3 ministeri Virkkunen nimitti työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää – Folktingetin ja Ahtisaaren tuoreen työryhmäraportin tilauksesta - ruotsinkielen opetusta koulussa? Ei edistä, vaan kärjistää. Edistääkö kielirauhaa, että pakkoruotsin vastustajien mielenosoituspäivänä samoille barrikadeille saapuvat myös pakkoruotsin puolustajat? Ei edistä.
Oma ehdotukseni on, että tähän saakka suunnitelmallisesti padottu keskustelu kansalliskielistämme päästetään nyt valloilleen. Paikataan nyt se hiljaisuus, jonka vallitessa kielilakimme uusittiin. Huolehditaan siitä, että lainsäädäntömme ei jatkossa lupaa mahdottomia, kuten nyt. Eräs RKP-läinen eduskuntavaaliehdokas totesi äskettäin vaalipaneelissa, että pakkoruotsia ei tarvitse opiskella siksi, että ruotsinkieliset saisivat kielelliset palvelunsa. Miksi sitten? Ihanko vain kiusaksi?
1 kommentti:
Tuota kansanvaltaa, oikeudenmukaisuutta ja tasa -arvoa olen pitkään kaivannut, mutta eliitti todella torpedoi kaiken rakentavan keskustelun kielipolitiikasta. Toivon hartaasti, että eduskuntaan saataisiin juuri tuollaisia kansanedustajia, jotka ottavat meidän tavallisten kansalaisten mielipiteet huomioon!
Lähetä kommentti