Kerjäämisen kieltämistä selvitellyt työryhmä esittää välimietinnössään selvitettäväksi, tulisiko rikoslain 17 lukuun lisätä erityinen sääntely, jolla kiellettäisiin kerjäämisen organisointi. Luvattoman leiriytymisen kieltämistä järjestyslailla tulisi työryhmän mielestä myös harkita.
On päivänselvää, että työryhmä istuu lähinnä kaupunginjohtaja Pajusen (Kok.) toivomuksesta. Romaniasta kotoisin olevat kerjäläiset kun on siivottava pois Helsingin katukuvasta. No, on romanialaisia kerjäläisiä muuallakin kuten täällä Vaasassa.
Kerjäläisiksi ei lasketa mm. katusoittajia. He saavat soittaa kadulla ilman lupamenettelyä. Nyt ymmärrän, että ihmettelyni ei ole ollut perusteeton kun olen joutunut kaupungilla kulkiessani kuulemaan kerjääjien nokkahuilun tai haitarin alkeellista soitantoa.
Myös kerjäämisen organisoinnista puhuttaessa liikutaan liukkaalla jäällä. Mitä muuta kuin ”organisoitua” kerjäämistä ovat Pelastusarmeijan joulupadat, sotaveteraanien ja –invalidien keräykset, kirkon yhteisvastuukeräys ja lukemattomien muiden säätiöiden ja yhdistysten keräykset, myös poliitikkojen perustamien tukiyhdistysten keräykset. Monet näistä kerääjistä pyrkivät jopa kotiimme ja soittavat ovikellojamme.
Kaikki haluamme, että kotimainen perinteemme ei katkea. Ei tarvitse olla kaksinenkaan keksijä kun tajuaa, että romanialaiset voivat jatkaa kerjäämistä pillipiipareina. Tai sitten he kerjäävät suomalaisten tukihenkilöiden perustamien yhdistysten turvin.
Kerjäämisen kieltäminen niin, ettei samalla kosketa suomalaiseen elämänmenoon näyttää vaikealta. Ollaan tekemisissä oireen torjunnan kanssa. Paljon olennaisempaa olisi pyrkiä saavuttamaan tuloksia Romanian romanipolitiikassa. Maksamme suurta hintaa kaikissa EU-maissa siitä, ettei romanikysymykseen kiinnitetty tarpeeksi huomiota ennen kuin Romania hyväksyttiin EU:n jäseneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti