lauantai 26. kesäkuuta 2010

Vaasasta metropoliksi ?

23.6.2010


Osmo Soininvaara toi esille Pohjalaisen haastattelussa (23.6.) sen, minkä tiedämme täällä Vaasassa jo entuudestaan. Olemme alisuorittajia mitä tulee kuntaliitoshankkeeseen. Samassa lehdessä Roy Syring nimittää tämän onnettoman kehityskulun syntipukeiksi Kari Hokkasen Seinäjoelta ja Hannu Katajamäen Vaasasta. Viime mainittua Syring käsittelee kotikontunsa petturina ja moittii kaksilla korteilla pelaamisesta.

Soininvaara ei tunne kielikysymyksen voimaa kuntaliitosasiassa eikä osaa asettua seutumme kuntapoliitikkojen asemaan. Kielestä on hyvää vauhtia tulossa este mille tahansa hallinnolliselle muutokselle. Vai onko? Perustuslakivaliokunnan Keski-Pohjanmaan suuntautumista koskeva kannanotto tukee tätä käsitystä. Jos hurraamme täällä Vaasanseudulla em. kannanotolle kuinka voisimme odottaa samasta perustuslaista tukea kuntaliitoksiimme, joiden johdosta kielisuhteet muuttuvat, teemme niin tai näin. Perustuslakimme säännöksiä ei ole mielestäni tarkoitettu tällaiseen suhdannepoliittiseen käyttöön. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että työssäkäyntialueellamme on oltava kielisuhteiden estämättä yhtäpitävä oikeus kuntaliitoksiin kuin muuallakin Suomessa.

Soininvaara sovittaa Vaasanseudulle ns. metropolihallintoa ellei suurta kuntaliitosta saada aikaan. Näin hän tekee vaikka samalla manaa, ettei yhteistyö toimi pääkaupunkiseudullakaan. Mitkään himmelihallinnot eivät poista ydinongelmaa eli sitä, että työssäkäyntialueella syntyvät verotulot osaoptimoidaan asuinkuntien käyttöön kokonaisedun jäädessä sivuun. Metropolihallinto on vain himmelihallinnon yksi muoto eikä kuntaliitoksen vaihtoehto.

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä hyvä elämä tai hyvä asuminen on. Kun puhutaan hyvästä yhdyskuntarakenteesta sen pitää olla hyvä niin asukkaiden, kunnan kuin ympäristön näkökulmasta. Ihmisten haaveet ja mahdollisuudet eivät mene aina yksiin. Haaveilija elää Soininvaarassakin. Työnjakoon perustuvassa toimintamallissa kaikki työpaikat eivät nimittäin voi enää sijaita kävelymatkan päässä kotoa. Etätyön mahdollisuuksien määrätietoinen hyödyntäminen toki vähentäisi työmatkatarvetta.

Soininvaara puhuu omakotiasumisesta tylsänä asumismuotona tarkoittaen kaupunkien ympärille syntyneitä alueita. Näin ajatteli eilen myös nuori kiinalainen nainen, joka on jo vuosikausia asunut Vaasassa. Hän otti aiheen esille omasta aloitteestaan ajaessamme Vaasan läpi. Hän ei nähnyt mitään hyvää siinä, että ihmiset asuvat kilometrien päässä keskustasta omakotitaloissa tai kerrostaloissa ilman mahdollisuuksia sujuviin julkisiin liikennepalveluihin ja ilman mitään järjellistä tekemistä asuinalueillaan. Ehkä molemmat halusivat puhua näiden alueiden vähäisestä yhteisöllisyydestä vanhaan kyläkulttuuriin verrattuna. He ovat tämän suhteen täysin oikeassa. Olisiko jo aika lopettaa pelkkien asuntokaavojen laadinta? Yhteisöllisyys syntyy siitä, että ihmiset huomaavat tarvitsevansa toisiaan. Siksi kaavoituksessa pitää yhtä aikaa huomioida asuminen, työpaikat, palvelut ja harrastukset.

Kuntaliitoskysymyksessä erimielisyyksiä kuntien kesken valitettavasti seudullamme on eikä tätä tosiasiaa millään mediatempulla pidä yrittää peittää. Tilanne on sama useilla muillakin alueilla Suomessa. Työtä Vaasanseudun yhtenäisen kuntarakenteen puolesta on silti jatkettava. Auttaisiko muutostarpeen näkemistä jos kuntapäättäjät yrittäisivät tarkastella asiaa esim. vuoden 2030 näkökulmasta? Tulisi esille pelataanko tässä vain aikaa.

Ei kommentteja: