maanantai 2. maaliskuuta 2009

Kompurointi palvelujen kilpailuttamisessa jatkuu

Kuinka tämä voi olla näin vaikeata? Vaasassa kilpailutettiin vanhan vuoden puolella dementiahoito. Kirjoitin paikallisessa mediassa tuon kilpailutuskierroksen kummallisuuksista, joita riitti. Kuvittelin, että osattaisiin olla tarkempia jatkossa.

Palvelujen kilpailuttamisen tekninen hallinta näyttää nousseen pääosaan. Virkamiehet katsovat onnistuneensa jos valitukset eivät mene läpi. Viis siitä, vastaako kilpailutus paikallisiin tarpeisiin. Viis siitä, millaiselta kunnan fyysinen palveluverkko kilpailutuksen jäljiltä näyttää. Poliitikkopäättäjien kannalta tärkein huomio on kiinnitettävä tarjouspyynnön muotoiluun sillä siinä asetetuista reunaehdoista ei enää päästä irti kun kilpailua ratkaistaan.

Vaasa kilpailutti äskettäin yksityisen lasten päiväkotihoidon. Huomiota kiinnittää, että taustatietoina ei tuotu esille, millä alueilla lasten määrä kasvaa eniten ja paljonko. Näin ollen puuttui myös ajatus siitä, millä alueilla yksityisiä päiväkoteja tarvittaisiin paikkaamaan kaupungin omaa tuotantoa. Lapsiperheitten kannalta ei ole yhdentekevää, missä päiväkodit sijaitsevat. On selvää, että lyhyt kuljetusmatka on päivähoidon laatutekijä. Jos tälle seikalle olisi annettu mitään painoa, tarjouspyynnöt olisi palasteltu alueittain. Näin osataan jo menetellä lumenaurausta koskevissa tarjouksissa!

Toinen kummajainen tarjouspyynnössä oli se, että Steiner-päiväkodin erityislaatu jätettiin huomiotta vaikka englanninkielinen päiväkoti oli mainittu omana laatunaan. Kuitenkin kummastakin päiväkodista ”jatketaan” oppivelvollisuuskouluun. Yhdenvertaisuus ei toteutunut.

Kolmas kummajainen liittyy tarjousten lisälaadun pisteytykseen. Onhan se metka juttu, että 15/35 pistettä voi saada siitä, että henkilökunnalla on kokemusta toimimisesta maahanmuuttajalasten kanssa. Maahanmuuttajalapset asuvat alueilla, joissa ei ole yksityisiä päiväkoteja nyt eikä tämän kilpailutuskierroksen jälkeenkään!

Paikallisten toimijoiden mahdollisuudet jatkaa dementiahoidossa ja päiväkotitoiminnassa ovat kilpailutuksen takia loppuneet tai ainakin vähentyneet. Omalaatuisinta on se, että kilpailuttamisen puutteita paikataan nyt jälkihuoltokierroksella, jossa kilpailutuksesta ei enää puhuta mitään! Vanhushuollossa tätä tarkoittaa, että kaupunkiin syntyy paljon suunniteltua enemmän hoitopaikkoja, joita ylläpidetään verovaroin. Näin valtakunnalliset raskaimman hoidon suositusarvot ylitetään lähes kaksinkertaisesti. Yritä siinä sitten tehostaa avohoitoa.

Ei kommentteja: