tiistai 25. maaliskuuta 2008

Oliiviöljyn nimeen

Tällä jutulla on jo yli 20 vuotta vanhat juuret. Olin mukana ensimmäisissä eduskuntavaaleissani 1987 ja istuin vaalitentissä. Eteen tuli maatalouteen liittyviä rasvakysymyksiä. Minä sitten lausuin, että nuori perheemme on rahdannut vuosien varrella auton takakontissa valtavia määriä oliiviöljyä Euroopasta koska kyseisen tuotteen hinnat olivat Suomessa harjoitetun maatalouspolitiikan vuoksi todella korkeat. Kepulaiset innostuivat pilkkaamaan minua maanpetturiksi silloin ja vielä ainakin kaksissa seuraavissa vaaleissa!

Nyt, armon vuonna 2008 olen taas oleskellut oliiviöljyn tuotantomailla. Laadukkaiden oliiviöljyjen hinnat ovat edelleen kilpailukykyiset suomalaisiin hintoihin verrattuna. Uusi havainto on sen sijaan se, että ranskalainen ravintolaruoka on muuttunut käsittämättömän öljyiseksi. On sitten kysymyksessä vihanneshöystö tai perunamuusi, niin ne lilluvat vastenmielisesti oliiviöljyssä.

Ranskalaiset puhuvat mieluusti siitä, ettei sillä ole väliä, koska kysymyksessä on oliiviöljy, joka on terveellistä. Se on vähän samanlainen keskustelu kuin punaviinistä. Ensimmäinen lasillinen on terveellinen, mutta sen jälkeiset kääntyvät epäterveellisiksi.

Ensimmäistä kertaa palasin pikku kotiini Ranskasta itsetunto kohonneena, mitä tulee ruuan valmistukseen. Kotiruokani nousi taas korkeaan arvoonsa: maailman parastakin öljyä käytetään meillä nimittäin vain kohtuullisesti.

Tässä kohtuudessa olen ottanut yhä menestyksellisempiä askelia. En enää lorauta oliiviöljyä salaattikulhoon vaan jokainen ruokailija saa maustaa salaattinsa itse. Sitä varten olen löytänyt öljypullon, josta tulee pyhiä neitsyttippoja vain vähitellen. Ruokailija pystyy melkein laskemaan tipat – mutta vielä upeampaa – hän antaa jokaiselle neitsytöljytipalle sille kuuluvan arvon tietäen, että jo muutama tippa tuottaa sen terveyslisän, mitä hän on öljystä hakemassa

Ei kommentteja: