maanantai 7. tammikuuta 2008

Palkansaajien piiloedut

Monet palkansaajat ovat työsuhteissa, joihin kuuluu mitä moninaisimpia aliverotettuja etuuksia. Työsuhderuokailu, työsuhdeauto tai muu työmatkaetu, työsuhdepuhelin, työsuhdeasunto ja erikoislääkäripalvelut sekä hammashuollon sisältävä työterveydenhuolto käyvät esimerkeistä. Näiden etujen käyttöä ei ole aina rajattu työntekijälle tai työaikaan, vaan edut tyydyttävät tarpeita laajemminkin. Tämän tästä nähdään esimerkiksi, että perheet maksavat sunnuntailounaansa työpaikkaruokailuun tarkoitetuilla seteleillä. Jos vähän oiotaan, niin kohta koko palkan voikin sijoittaa vaatetukseen, harrastuksiin ja huvituksiin.

Eläkeläiset voivat vain uneksia vastaavista aliverotetuista eduista. Palkansaajien piiloetujen vuoksi palkka-ja eläkevertailut eivät kerro koko totuutta. Myös eläkeläisten on syötävä, liikuttava, kommunikoitava ja saatava terveydenhuoltoa. Kaikkien liikennöinti-ja kommunikointikustannukset tässä yhteiskunnassa ovat kasvaneet.

Pääministeri Vanhanen on vastikään esittänyt työsuhdematkaetuuksien laajennusta ja perustellut sitä joukkoliikenteen tukemisella. Hänen kaavailemallaan tavalla edusta tulisi yhä merkittävämpi aliverotettu palkanlisä. Ehdotus on tehty pelkästään kehä III sisäpuolen vinkkelistä.

Harvaan asutuilla alueilla asuvat eivät voi kulkea työmatkojaan tänäkään päivänä julkisen liikenteen avulla vaan yksityisauto on välttämättömyys. Niissä tapauksissa, jolloin työsuhdeautoa ei ole, liikkumisen hinta nousee uusilla bensan ja dieselin hinnoilla sietämättömän korkeaksi. Alueellinen tasa-arvo edellyttäisi kaikkia yhdenvertaisella tavalla hyödyttäviä ratkaisuja.

On totta, että työmatkojen pituudet ovat kasvaneet. Yhä useampi pendelöi työhön yhä kauempaa. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä on epäonnistuttu. Liikennöinnistä on tullut yhä suurempi kustannuserä kaikissa talouksissa.



Ei kommentteja: