tiistai 1. marraskuuta 2011

Kärjistyvät kieliasetelmat

Olin tänään kokouksessa, jossa eräs Vaasaan paluumuuttanut henkilö totesi ilmapiirin kaupungissamme muuttuneen jyrkemmäksi kieliryhmien välillä. Se on aivan totta. Tässä kannattaa huomata, että muuttunut lainsäädäntö ja hallintokäytännöt kantavat tästä suuren vastuun.

Suomen-ja ruotsinkielisillä ei ole enää yhteisiä koulupihoja, joissa kielikylpy toteutui kuin itsestään. Ei – nyt annetaan tieteellisesti perusteltua kielikylpyopetusta omissa luokissaan erikseen kummallekin kieliryhmälle. Tämä malli ei kata koko ikäluokkaa – silloinhan puhuttaisiin muuten jo pakosta.

Kaksikielisessä Suomessa on kiellettyä antaa opetusta kahdella kielellä, jos kysymys on kansalliskielistämme, suomesta ja ruotsista. Sen sijaan sallitaan kaksikielinen opetus, jos kieliparina kansalliskielen kanssa on jokin muu kieli. Hämmästykseen on aihetta sillä eikös meidän ollut tarkoitus tuottaa tähän maahan niin paljon kuin mahdollista kansalaisia, jotka taitavat niin suomen kuin ruotsin?

On selvää, että Suomi ei ole käyttänyt hyödykseen sitä potentiaalia, minkä kaksikielinen opetus voisi tarjota esim. kaksikielisillä alueilla. Vaasassa on kaksikielinen ammattiopisto ja kaksikielinen ammattikorkeakoulu, mutta niiden ruotsinkielistä opetusta ajetaan alas Opetusministeriön (lue: RKP:n, Folktingetin, Svenska Nu:n jne.) vaatimuksesta. Näin halutaan varmistaa ruotsinkielisten oppilaitosten tulevaisuus. Sivumennen sanoen työelämä etsii alueellamme kaksikielisiä ihmisiä, tietenkin englannintaidon vaatimuksesta tinkimättä.

Kansalaisten enemmistö taitaa olla asiantilaan täysin kyllästynyt. Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan yli 60 % Etelä-Suomen väestöstä olisi halukkaita laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun. Ikävä kyllä kysymyksen asettelu taisi koskettaa ainoastaan suomea ja ruotsia. On syytä selvittää, miten kansalaiset vastaavat eri kieliparivaihtoehtoihin. Voittaako esim. suomi-englanti mahdollisesti suomi-ruotsin? On selvää, ettei kaksikielisestä opetuksesta voi tehdä normia koko maahan.

Kärjistynyt kielipolitiikka poikii mitä röyhkeimpiä ratkaisuja myös kunta-ja palvelurakenneasiasioissa jos RKP:n pillin mukaan jatketaan. Menettelytavat, joita RKP-enemmistöiset kuntayhtymät Vaasassa ovat käyttäneet tehdäkseen mistä tahansa asiasta kielipolitiikkaa, tuovat mieleen taistolaiskommunistien menetelmät. Tämä valittu strategia lienee tarkoitettu karkottamaan suomenkielisiä lähikuntia Etelä-Pohjanmaan syliin ja turvaamaan hallintoratkaisut, joissa Vaasan suomenkielinen väestö pääsee nauttimaan RKP:n panttivangin asemasta hamaan maailman tappiin.

Ei kannata ihmetellä miksi Vaasan imago on ruotsinkielisempi kuin todellisuus.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En del tankegångar är helt sakliga och enligt mig borde högskolevärlden för länge sedan ha tagit ibruk en modell där utbildningen går 1/3 på finska, 1/3 del svenska och 1/3 del på engelska.

Förstår dock inte dina tankegångar kring Vasas image. "Ei kannata ihmetellä miksi Vaasan imago on ruotsinkielisempi kuin todellisuus."
Vasa är en stad med hög utbildningsgrad, och de flesta förstår och kan göra sig förstådda på båda inhemska språken.
Den är lika svenskspråkig/tvåspråkig som sin image, om man sedan väljer att blunda för det när man pendlar in från Laihia varje dag är väl en annan sak.

Kielivapaus kirjoitti...

Voi, joutuivat vähäkyröläiset suoraan hurrisuden suuhun. RKP otti komennon! Lukekaa lisää Pohjankyrö-lehdestä 29.12.11
http://213.250.98.241/scripts/edoris/edoris.dll?tem=epaperpo

Anonyymi kirjoitti...

Olet itse Marjatta ollut mukana vaikuttamassa Vaasan kieli-ilmapiirin jyrkentymiseen. Mistä tämä katkeruutesi ruotsinkielisiä vaasalaisia kohtaan oikein johtuu?