sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Kimppakämppiä vanhuksille

Keravalla on lähdetty toteuttamaan vanhusten kimppakämppiä kerrostaloihin. Tämä kiinnostava Helsingin Sanomissa (1.11) raportoitu innovaatio sai minut ottamaan yhteyttä Keravalle. Kaupunki on siellä hankkinut kolmen vanhuksen käyttöön huoneiston, jossa jokaisella on oma lukittava makuuhuone, muiden tilojen ollessa yhteisiä. Keravalla tällaisia yksikköjä on kaksi. Koti-ja tukipalvelut ovat tehostuneet kun useampi vanhus hyötyy kotikäynneistä kerralla. Kolme kotipalvelukäyntiä päivässä sekä ateria-ja siivouspalvelut ja hälytysjärjestelmä ovat toimintamallin runko. Tämä toimintamalli tulee selvästi palveluasumista halvemmaksi mutta pärjää sille silti laadussa.

Jäin pohtimaan, miksi tämä toimintamalli käynnistettiin kaikille vanhuksille uuteen ympäristöön? Tunnettu tosiasia on, että monet leskeytyneet asuvat tarpeisiinsa nähden ylisuurissa asunnoissa ja kokevat niissä yksinäisyyttä, jopa turvattomuutta. Missä viipyvät sellaiset innovaatiot, että yksinäinen vanhus jakaisi oman ison kotinsa oman ikäistensä ystävien kanssa? Suomalaisessa saunaseurustelukulttuurissa olemme tottuneet koko elämämme ajan näkemään toisiamme alasti, joten läheinen yhdessäolo kimppakämpässä ei liene ystävien kesken ongelma. Sinne voisi sitten hankkia samat yhteiskunnan palvelut kuin ”Keravan mallikämppään”.

Valtava potentiaali, josta olen puhunut ennenkin, on myös asunto-osakeyhtiöissä. Missä viipyvät innovaatiot, jossa olemassa olevat yhtiöt yhteisesti sopimalla ottavat enemmän vastuuta asukkaittensa jokapäiväisestä hyvinvoinnista? Yhteiskuntaa ei välttämättä tarvita välittäjäksi siihen, että talon asukkaat saavat esim. koti-ja tukipalveluja. Työnantajana voisi toimia myös asuntoyhtiö. Päätöksentekojärjestelmät asunto-osakeyhtiössä ovat jo olemassa. Monessa asiassa intressit menevät ikäryhmien yli. Tarjottimella on kaikki mahdollisuudet lähteä toteuttamaan yhteisöllisempää elämäntapaa juuri siellä, jossa jo asumme ja jossa jo toimimme. Mitä puuttuu, sen voi täydentää.

Minua kiusaa huomata, kuinka juutuksissa me suomalaiset olemme ylhäältä alaspäin tapahtuvaan ajattelumalliin. Todellisessa kansalaisyhteiskunnassa juuri kansalaisten itsensä tulee ottaa enemmän vastuuta arjestaan. Virkamiehet eivät voi tehdä tätä puolestamme. Mitä jos aloitettaisiin eristäytymisen torjunta tutustumisjuhlista taloon muutettaessa. Valoa päivään tuo jo se, että hississä tervehditään eikä murjoteta. Kun on muiden kanssa tekemisissä, myös uusille innovaatioille uskaltaa antaa tilaa. Niitä tarvitsemme erityisesti vanhushuoltoon, sillä meillä ei ole tarpeeksi hoitajia palvelemaan vanhuksia ellei palvelurakennetta muuteta nykyistä paljon selkeämmin avohoitopainotteiseksi.

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Lunta – tupaan?

Talvi tuli tänään Vaasaan. Aamuvarhaisen kaamoksen tunneilla oli riemullinen hetki astua paksuun ja lumipöperöön. Aivoissani kuului ”klik”. Taas on yksi vuosi vierähtänyt ja uusi alkamassa.

Lukiessani saman päivän lehtiä huomasin, että lunta oli tullut myös SDP:n tupaan. Esille oli kaivettu joku puoluetta lähellä oleva säätiö ja sen sentit presidentin-ja eurovaaleihin. Median otsikot eivät ole suhteessa tähän mennessä selville saatuun asian laajuuteen. Uskon, että vaikka kuinka asiaa kääntäisi, emme tule pärjäämään mittakaavassa muille puolueille. Emme varsinkaan RKP:tä lähellä oleville säätiöille. Tähän saakka olemme kai luottaneet siihen, että olisimme rahoituksen osalta läpinäkyvämpi puolue kuin muut. Tästä illuusiosta lienee luovuttava.

Eduskuntavaalikamppailu on alkanut ja virkavalta tarkistanut mappinsa. Kansakunnan historiaan pääsee näkyvästi ja varmasti kun ajoittaa toimenpiteet kampanjaan sopivasti. Odotettavissa lienee vielä paljon uusia otsikoita.

Lunta on tullut tupaan myös siksi, että SDP:n kannatus on käsittämättömän alhaalla. Temppuja on tehty ja lisää on luvassa. Mutta riittääkö tuo uskottavan käänteen aikaansaamiseen paremmaksi? Tuomas Nevanlinna muistuttaa demarien osallisuudesta hyvinvointivaltion alasajoon Lipposen aikana. Hän ei ole pahasti väärässä sillä samat asiat tulevat toreilla toistuvasti ja konkreettisesti vastaan – ajatelkaa, jopa 15 vuoden jälkeen! SDP:n johto ei ole halunnut selvittää vanhaa pesää.

Tässä sitä nyt ollaan, tilit selvittämättä ja vaalit tulossa. Tällä seikalla on merkitystä siihen, vaivautuvatko perinteiset kannattajamme (uudestaan) äänestämään ja/tai hakeutuvatko protestiliikkeiden kannattajiksi.

maanantai 1. marraskuuta 2010

Alkon monopoli – pitävätkö perustelut yhä?

Alkolla on Vaasassa kolme myymälää: yksi keskustassa, yksi Gerbyntiellä ja yksi Prisman yhteydessä kasitien kupeessa. Alko lähtee Vaasan Gerbyntieltä ja siirtää myymälän Kivihakaan suuren marketin yhteyteen. Mielenkiintoista asiassa on myös se, että tämä uusi myymälä sijaitsee lähes samalla kohtaa kasitietä kuin Alkon myymälä Prisman yhteydessä – mutta toisella puolen pääväylää.

Alkoholilain mukaan Alko Oy:n tehtävänä on huolehtia sille eräin poikkeuksin yksinoikeudeksi säädetystä alkoholijuomien vähittäismyynnistä siten, että tavoitteena on alkoholin kulutuksesta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Tehtävä on ristiriitainen sillä alkoholin jakelu on kiinteässä yhteydessä kulutukseen.

Julkisuuteen lausuttu ajatus on, että Alko varmistaa myymälänsä siirrolla pääsynsä kasvavien asiakasvirtojen äärelle. Kun alkoholia ostetaan enemmän, sitä myös kulutetaan enemmän. Mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä enemmän on haittoja. Yksinkertaistettuna: Alkon tavoitteena näyttääkin olevan alkoholin kulutuksesta aiheutuvien haittojen lisääminen, mutta vain aikaisempaa tehokkaammin!

Alkon Gerbyn myymälä ja sen asiakkaat ovat ilmeisesti olleet Alkolle alkoholin kulutuksen aiheuttamien haittojen kannalta ongelma. Emme ole ostaneet tarpeeksi alkoholia, joten haittoja, joita voisi julistaa ehkäisevänsä, on syntynyt liian vähän. Nyt tätä haittoja ehkäisevää työtä pitää päästään lisäämään kun myymälä siirretään Kivihakaan!

Näyttää ilmeiseltä, että Alkon monopolin perustelut alkavat käydä yhä heikommiksi. Suomi on jo aikoja sitten siirtynyt kohti päivittäistavaroiden vähittäiskaupoissa tapahtuvaa alkoholinmyyntiä. Tämän helpommaksi Alkossa käynti ei voi enää tulla. Hajurako on monissa tapauksissa enää muodollinen kun Alko sijaitsee esimerkiksi 20 askeleen päässä marketin kassasta. Ikävää on ainoastaan se, että Alko – valitsemalla market-kumppaninsa etupäässä SOK:n leiristä käytännössä samalla vahvistaa yhden kauppaketjun monopolistista asemaa.

Alko on linjauksillaan mielestäni itse murtamassa monopolinsa perusteita. On ilmeistä, että Alkon monopoliasema on otettava uuteen harkintaan. Valitettavasti.