Marjatta Vehkaoja
Vaasan kaupunginhallituksen I vpj.
13.12.2010 kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa
-------------------------------------------------------------------------------
Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige
Kulunut vuosi on ollut Vaasalle merkittävä sillä olemme panneet alulle kuntaliitosselvityksen Vähänkyrön kanssa. Tämä on säteillyt uutta toivoa seutukunnallemme, sillä nyt tuntuu siltä, että olemme mukana hyvässä kyydissä. Kun monikuntaliitos ei näytä todennäköiseltä lyhyellä aikavälillä, on tärkeää, että keskitymme nyt oman hallintomme kehittämiseen. Olemme tehneet tarvittavat päätökset johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja valinneet kolme uutta toimialajohtajaa. Vaasa kulkee virkeästi kohti uutta aikaa.
Detta år har varit betydelsefullt för Vasa eftersom vi har kört igång kommunsammanslagningsutredningen med Lillkyrö. Vi har därigenom fått nytt hopp eftersom det känns nu, att farten är bra. Samtidigt tycks det vara självklart, att vi inte kan önska, att flera kommuner än kanske Lillkyrö sammanslås med Vasa på kort sikt. Därför måste vi nu fokusera resurserna för att utveckla vår egen administration. Vi har fattat behövliga beslut då det gäller omstruktureringen av ledarsystemet och vi har valt tre nya sektorchefer.
Suomen talous elpyy. Taantumaa edeltänyt tuotantotaso saavutetaan SP:n ennusteen mukaan vasta v. 2012. Valtionvarainministeriö huomauttaa juuri julkistetussa raportissaan, että julkinen talous ei ole ongelmissa vain Kreikassa, Irlannissa ja eräissä muissa EU-maissa. Viesti maan seuraavalle hallitukselle on, että Suomi uppoaa velkoihin jos julkisen talouden suuntaa ei muuteta. Kestävyysvajeen poistaminen edellyttäisi julkisen talouden painolastin keventämistä yli 10 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Rakenneuudistusten lisäksi tarvittaisiin verojen korotuksia ja menojen leikkauksia. Näissä valtakunnallisissa raameissa Vaasan on löydettävä keinot, joilla selviydymme eteenpäin kaupunkilaisten hyvinvointia edistäen.
Vaasan kaupungin osalta kehitys jatkuu koko maata myönteisempänä. Uusia työpaikkoja syntyy ja väestömäärä kasvaa, mitkä lisäävät tosin myös palvelutarvetta. Vaasan vetovoiman vahvistumisesta kertoo se, että nettopendelöinnin kasvu jatkuu. Hyvänä pysyneen ansio-ja työllisyyskehityksen seurauksena Vaasan kunnallisveron tuotto on ollut yhtäjaksoisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Vaikka Vaasa on saanut paljon yhteisöveroa, sen heilahtelut vaikeuttavat kaupungin taloussuunnittelua varsinkin jatkossa. Valtion muutkaan toimenpiteet eivät ole aina ennustettavissa, mutta valtiontalouden vaikeudet ennakoivat kovempia aikoja kaikille kunnille, myös Vaasalle.
Nyt valtuuston päätettäväksi esitetty talousarvioehdotus on viimeinen, joka on valmisteltu nykyisellä johtomallilla. Systeemi muuttuu kun saamme uudet toimialajohtajat. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta niin kaupunginvaltuustolta, kaupunginhallitukselta, muilta luottamuselimiltä kuin myös kaupunginjohtajalta. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää on valmisteltu jo pitkään. On pettymys, että näillä näkymin reaaliaikaiset ja yhteensopivat uudet taloushallinnon järjestelmät saadaan käyttöön vasta 2012-2013.
Jos Vaasa haluaa kehittyä – niin kuin uskon – sen tulee huolehtia siitä, että sillä on myös varaa kehittyä. Ideaalimalli kaupungin kehittämisestä on, että se perustuu valtuuston hyväksymiin strategioihin, jotka puolestaan on jalkautettu toimialoille ja edelleen tulosalueille. Olemme harjoitelleet tätä prosessia jo joitakin vuosia, mutta vieläkään emme ole täysin onnistuneet prosessin aikataulutuksessa, vaan strategiat hyväksytään tänäkin vuonna vasta samassa kokouksessa kuin budjetti
Tätäkin olennaisempaa on, että kriittiset menestystekijät (muutoksen suunta) ja toiminnalliset tavoitteet kyetään määrittelemään nykyistä konkreettisemmin ja niiden saavuttamista kyetään mittaamaan. Vielä ei ole täysin ymmärretty miten tasokkaan toiminnan ohjauksen ja seurantajärjestelmän strategiaan perustuva johtamismalli edellyttää jotta sen mukaisia tuloksia saadaan myös aikaan. Esimerkiksi otan juuri budjettikehykset, joiden laadinnassa poliittisen arvioinnin mahdollisuudet jäävät edelleen vähäisiksi. Kuitenkin kehyksiä annettaessa otetaan ratkaisevimmat askelmerkit. Strateginen johtaminen on sisäistettävä toimintatapa kaikille prosessiin osallistuville, mutta erityisesti kaupunginvaltuustolle. Olemme hyvällä tiellä, mutta vielä tarvitaan paljon lisää skarppausta.
Vaasan talousarvio on perinteisesti laadittu varovaisuutta noudattaen, mistä syystä keskustelu on loppuvuodesta kulkenut toistuvasti siihen suuntaan, että rahaa olisi riittänyt enempäänkin. Tämä on harhaa ainakin nyt sillä investoinnit joudutaan tekemään pääasiassa velalla. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseen 39 m€. Lainamäärämme lähes kaksinkertaistuu eli lainamäärä on vuonna 2013 asukasta kohti jo 3103 €. Siirrymme näin niiden kuntien joukkoon, jotka ovat eniten velkaantuneita. Olennaista on oivaltaa, että lainojen hoito tulee syömään lisääntyvässä määrin liikkumavaraamme suhteessa kokonaismenoihin. Talousarvion 2011 mukaan vuosikatteen kehitys jatkuu 2013 saakka kyllä plussalla. Silti kumulatiivinen alijäämä yllättää vuonna 2013, jolloin se olisi 11 m€. Budjetti ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma on laadittu sen varaan, että veroprosentti pysyy nykyisellään.
Kaupunginhallitus on tunnistanut taloudelliset uhat ja pitää siksi välttämättömänä, että käyttötalouden kustannuskehitys saadaan nykyistä parempaan hallintaan. Laskelmien mukaan pääsemme ensi vuonna 5,4 %:n nettomenojen kasvuun kun se on aiemmin ollut tasolla 9 %. Esimerkiksi Espoo ja Tampere pystyvät painamaan nettomenojensa kasvun jo ensi vuonna alle 2 %:n. Me olemme asettaneet tavoitteeksemme, että pääsemme tähän vuosina 2012-2013.
Stadsstyrelsen har förstått de ekonomiska riskerna och anser det vara därför oumbärligt, att vi får tillväxten av driftskostnaderna till en lägre nivå. Jämfört med årets tillväxt kommer vi att banta tillväxten av nettoutgifterna till 5,4 % under kommande året. T.ex. Esbo och Tammerfors lyckas komma ner till under 2 %. Till dessa dagar har vi kört på 9 % tillväxt. Men också vi har en stark vilja att nå 2 % nivån under 2012-2013.
Tällaiseen tulokseen emme voi päästä ilman hellittämättömiä ponnisteluja. Nykyään tunnustetaan jo laajasti että julkisen sektorin tuottavuuden jatkuva ja huomattava kasvu on keskeinen edellytys nykymuotoisen hyvinvointivaltion säilyttämiselle myös tulevaisuudessa. Tehtävä on haasteellinen. Vastakkainasettelua tehokkaan ja laadukkaan julkisen sektorin kesken uusin tutkimus ei tue joskin tunnustetaan, että palvelujen laatua ja vaikuttavuutta koskevia osuuksia indikaattorijoukossa on vahvistettava. On tärkeää, että Vaasa on mukana VVM:n vetämässä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa. Tästä huolimatta budjettivalmistelijamme eivät ole rohjenneet esittää numeerista tuottavuuden kasvuvaatimusta valtuustoa sitovaksi tavoitteeksi.
Monet kunnallisvaltuustot ovat luopuneet budjettikäsittelyyn liitetyistä ns. virkapaketeista, joissa vakanssit määritellään yksityiskohtaisesti. Myös Vaasan kaupunginhallitus on keskustellut aiheesta. Virkapaketit on jäänne niiltä ajoilta jolloin valtiovalta vuosittain hyväksyi tarkkaan korvamerkittyjä valtionosuusvirkoja sosiaali-ja terveydenhuoltoon ja päivähoitoon. Tämä on jo pitkään ollut historiaa. Määrällisesti virkapakettia paljon olennaisempaa on arvioida esimerkiksi, miten eläköitymisen seurauksena vapautuvat resurssit kohdennetaan uudelleen. Virkapakettiin keskittyvässä budjettikäsittelyssä jää helposti näkemättä resurssien kokonaisuus kun oman työn vaihtoehtona palveluja ostetaan enenevässä määrin myös ulkoa. Kokonaisbudjetti on ratkaiseva, eivät virkapaketit ja niiden perustelut. Se miten budjetoitu raha parhaiten käytetään valtuuston määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi, täytyy olla tavoitteeseen sitoutuneiden ja tulokseen vastuutettujen virkamiesjohdon ja asianomaisten luottamuselinten asia.
Vaasa saa alkuvuodesta 2011 kolme uutta toimialajohtajaa. Heille tullaan asettamaan kovia paineita edellä kuvatun muutoksen johtamiseen olosuhteissa, joissa niukkuutta on enemmän kuin nyt. Alkanut palvelustrategiatyö antaa odotettuja välineitä jatkotyölle. Palvelujen järjestämisessä on korostettava kuntalaislähtöisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja, asukkaiden omavastuuta, monipuolisia palvelujen tuottamistapoja sekä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan enemmän sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta julkisen sektorin ja järjestökentän kesken, yksityissektoriakaan unohtamatta. Pelkästään markkinavoimien armoille ei kuitenkaan pidä jättäytyä. Oman palvelutuotannon kustannusrakenne ja kilpailukyky yksityiseen nähden on tunnettava. Tarvitaan myös sen varmistamista, että yksittäiset tulosalueet eivät pyri osaoptimointiin kokonaishyödyn kustannuksella. Lähelle kotia tulevien palveluverkostojen varmistaminen systemaattisella yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa on asukkaiden kannalta yksi ydinkysymyksistä. Tässä voi viitata siihen, että Vaasassa on noin 450 rekisteröityä yhdistystä. Lisäämällä yhdistysten tukemista voidaan saada aikaan merkittävää vipuvaikutusta hyvinvoinnin eri osa-alueille. Meillä on varaa antaa enemmän tilaa asukkaitten itsemääräämisoikeudelle ja aloitteellisuudelle omissa asioissaan.
Hyvät valtuutetut,
Kaupunginhallitus on valmistellut budjetin erittäin hyvän yhteistyön hengessä. Vain muutamasta asiasta äänestimme. Perinteiseen tapaan olemme toki varautuneet valtuustoryhmistä tuleviin muutosesityksiin. Valtuusto varmasti ymmärtää kohtuullisuuden arvon.
Stadsstyrelsen har förberett budgeten i mycket god anda. Vi behövde rösta bara några få gånger. Som traditionen i Vasa är, vill också fullmäktige starkt säga sitt. Vi är förberedda till det. Vi litar på det, att fullmäktige förstår vad rimlighet betyder vid detta sammanhang.
Haluan tässä yhteydessä kaupunginhallituksen puolesta kiittää kaikkia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän vaativaan budjettiprosessiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti