Vaasa tunnetaan kaksikielisenä kaupunkina. Mitä tällä tarkoitetaan, onkin sitten jo toinen asia. Kaupungin hallinto ja useimmat palvelut toimivat uskottavasti kahdella kielellä. Kuitenkin koulutus, jopa ammattiin opetus ja korkeakouluopinnotkin käydään Vaasassa pääasiassa yhdellä kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Näin on siitä huolimatta, että työelämä on täällä lähes poikkeuksetta kaksikielistä. Yhdistysrekisterin mukaan Vaasassa toimii 469 yhdistystä, joista puolet suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä. Kaksikielisiä yhdistyksiä on rekisterin mukaan 58, jotka ovat pääasiassa melko nuoria. Kun näin on, voi liioittelematta sanoa, että Vaasa muodostuu oikeastaan kahdesta kielen perusteella jakautuneesta kaupungista.
Olen yrittänyt selvittää, millaisia kieleen perustuvia tilastoja on saatavilla työpaikkatarpeesta ja työttömyydestä eri aloilla. Julkisuudessa tällaisia tilastoja ei näy. Käsipelillä saatiin selville, että Vaasassa oli lokakuun lopussa työttömänä 2134 henkilöä, joista ruotsin äidinkielekseen oli ilmoittanut 286 eli 13 %. Kun ruotsinkielisten osuus Vaasan väestöstä on noin 25 % voidaan todeta, että ruotsinkieli suojaa työttömyydeltä. Asia voidaan ilmaista niinkin, että suomenkielisten mahdollisuus saada työtä Vaasasta on heikompi kuin ruotsinkielisten. Näin on vaikka he osaavat ainakin pakkoruotsin.
Työpaikkaennusteiden osalta en ole löytänyt mitään selvitystä, jossa työpaikkojen tarvetta eri aloille olisi arvioitu kielen perusteella. Odotin, että myös kaksikielisyysvaatimus olisi tullut tässä esiin yhtenä faktorina. Opetushallituksessa tehdään kyllä erikseen aloituspaikkasuunnitteita ruotsinkielisille. Kysyessäni, mihin nämä luvut sitten perustuvat, vastaus oli että ruotsinkielisiksi rekisteröityneitten nuorten määriin! Tämä oli yllättävä vastaus. Täytyyhän aloituspaikkojen rakenne ja volyymit perustaa myös kysyntään.
Vaasassa on puhuttu ja toimittu kaksikielisen juristikoulutuksen hyväksi. Hyvä niin. Missä viipyvät toimet muun kaksikielisen opetuksen osalta? Minusta Vaasalle ei voi riittää nyhrystely joidenkin detaljien kanssa. Tarvitsemme leveämpää pensseliä kaksikielisen opetuksen aikaansaamiseksi. Kaksikielisen opetuksen aikaan saaminen työelämän tarvitsemille aloille vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Yhteistyöhimmelit ovat hitaita ja raskaita ylläpitää ja siksi riittämätön tapa selviytyä. Kuinka monta vuosikymmentä ministeri Jaakko Numminen onkaan työntänyt tätä viestiään Vaasaan! Ja kuinka härkäpäisesti täällä onkaan pidetty kiinni kielen perusteella jakautuneista yksiköistä. Ikäluokat pienevät ja kilpailu kiristyy. Totuuden hetki koittaa myös Vaasalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti