Koko terveydenhuollon ja siinä ohessa erikoissairaanhoidon tuleva rakenne on toistuvien uudistusehdotusten kohteena. Kun päätökset siirtyvät, epävarmuus lisääntyy. Vaasan keskussairaalan yliopistollinen keskussairaala on Tampere. Vaasa on toiseksi kauimpana yliopistollisesta keskussairaalasta. Siksi lääkkeeksi ei voi missään tapauksessa sopia, että lähdettäisiin hakeutumaan entistä kauemmaksi eli Turkuun.
Tällaista ratkaisua ilmeisimmin nyt ponnekkaasti valmistellaan sekä Turussa että Vaasan sairaanhoitopiirissä. Kieliperusteella yritetään mitätöidä lisääntyvä matka-aika ja entistä hankalampi matkanteko. Junalla Vaasasta Turkuun kestää pitempään kuin Helsinkiin, lisähaittana on ylimääräinen junanvaihto. Matkalla vielä ohitetaan meitä lähempänä oleva yliopistollinen keskussairaala! Nauraisin, ellei itkettäisi.
Turun yliopistolliselle keskussairaalalle sopisi varmistaa väestövastuunsa Vaasan sairaanhoitopiirin avulla. Palkkioksi tarjottaneen mahdollisuutta säilyttää Vaasan keskussairaalan taso pitkälle tulevaisuuteen. Kuinka kauan ja millä hinnalla, siitä ei puhuta. Jos skaalaetua ei kyetä käyttämään hyväksi, a-hinnat karkaavat täällä käsistä. Maksajina ovat tietenkin Vaasan sairaanhoitopiirin kunnat.
Sairaitten ihmisten kannalta kaikkein tärkeintä on saada asianmukainen ja laadukas hoito oikea-aikaisesti. Nyt kun Seinäjoki kuuluu jo samaan työssäkäyntialueeseen kuin Vaasa (80 km on työn vastaanottovaatimus), on mitä luontevinta tavoitella ensisijaisesti sellaisia erikoissairaanhoidon työnjakoratkaisuja, joiden avulla kummankin maakunnan sairaat ihmiset saavat laadukkaan hoidon edes jommasta kummasta sairaanhoitopiiristä, Keski-Pohjanmaatakaan unohtamatta. Työnjaosta sopiminen on enemmän kuin yhteistyö. Toimimalla ”kuin” yhdessä voimme hoitaa sairaudet pitemmälle omalla alueellamme kun yhteinen väestöpohjamme antaa mahdollisuuden skaalaetuihin.
Hevoskyydin ajoista käsitys palvelujen saatavuuden mittaamisesta kilometreinä on menettämässä merkitystään. Matka-aika on olennaisempi kysymys kuin kilometrit. Jossakin menee kuitenkin raja.
Terveydenhuollon teknologian kehittäminen on tuonut tullessaan yhä kalliimmat investointitarpeet, sairaanhoidollinen osaaminen on pirstoutunut yhä pienempiin erikoisaloihin, tehokkaan lääkehoidon ansiosta avohoidon mahdollisuudet ovat yhä paremmat. On päivänselvää, että uudessa tilanteessa väestöpohjien täytyy olla aiempaa suuremmat jos haluamme pitää terveydenhuollon menot kurissa. Turku on Vaasasta käsin kuitenkin todella väkinäinen ratkaisu. Sen tajuaa kyllä jo karttaa katsomalla. Siksi katseemme on oltava ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kanssa toteutettavassa työnjaossa. Tampereelle ”Erva-alueena” ei ole vaihtoehtoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti