Luettuani Hannu Katajamäen mielipiteen Pohjalaisesta joudun toteamaan, että kovin vähillä eväillä keskustelu lähidemokratiasta edelleen kulkee. Professorikaan ei tällä kertaa onnistunut löytämään todellista sisältöä sille, mitä nykyisestä järjestelmästämme puuttuu ja mikä lääke tähän vaivaan parhaiten sopisi.
Kuten kaikki tietävät, meidän järjestelmämme perustuu usean tason edustukselliseen demokratiaan. Näyttää siltä, että Katajamäki haluaa niitä vielä lisää. Miksi?
Demokratiassa on tehtävä selkeä ero sen suhteen, keillä voi olla toimivalta tehdä lopullisia päätöksiä. Kaikilla muilla prosessiin osallistuvilla on vain mielipiteen ilmaisumahdollisuus aloittein tai lausunnoin. Ei pidä luoda sellaista illuusiota, että lisäämällä raateja jne. voidaan päätösvaltaa viedä alaspäin, varsinkaan vaikeissa asioissa.
Olen tutustunut kansalaisraatien työhön Vaasassa. Idea kansalaisraadeista lienee tuotu Suomeen USA:sta, jossa kunnallisdemokratiasta ei juuri voida puhua. Kansalaisraatien raportit eivät valitettavasti vielä vakuuta sillä työn tulokset ovat jääneet varsin yleiselle tasolle. Ihmisten erilaisille tarpeenilmaisuille ei jää raporteissa riittävästi tilaa. Raatien jäsenistä useat hääräävät jo monissa muissakin “demokraattisissa” elimissä. Miten he ovat niissä mandaattejaan käyttäneet?
Vain noin 70 % äänioikeutetuista äänestää vaaleissa. Heistäkin suurin osa ajattelee niin, että tämä riittää, mitä tule demokratiaan. Kuinka suuri mahtaa olla niiden kansalaisten määrä, jotka oikeasti haluavat ja jaksavat aktiivisesti osallistua oman kylänsä asioiden hoitoon? Myöskään tässä suunnassa ei pidä luoda illuusioita.
Ihmiset tulevat aina olemaan tyytymättömiä edustukselliseen demokratiaan. Vain kreikkalainen kaupunkidemokratia, jossa (vapaat mies-)kansalaiset torilla päättivät yhteisistä asioista mies-ja ääni-periaatteella tuotti tuloksen, jossa enemmistön päätöstä ei voinut protestoida.
Oma arvioni on, että meillä on suurin vaje käyttäjädemokratiasta eikä suinkaan edustuksellisesta demokratiasta. Olennaista on, miten ihmistä kohdellaan palveluja tarvitsevana asiakkaana ja miten hänen henkilökohtaisiin toiveisiinsa vastataan.
Olen lukemattomia kertoja joutunut seuraamaan ihmisten pahoinvointia hyvinvointivaltion rattaissa ja yrittänyt heitä auttaa. Olennaiseksi nostan kysymyksen palveluasenteesta. Elämisen laatu paranee kaikilla jos palveluntuottajat yrittävät löytää lainsäädännön ja käytettävissä olevien varojen puitteissa asiakkaan kannalta myönteisimmän ratkaisun.
Katajamäki ei ilmeisesti usko edustuksellisen demokratian toimivuuteen kaupunkitasolla. Kylätaso tuskin pystyy samanaikaisesti päättämään mikä on mahdollista tällä tasolla ja kunnan kokonaisuuden kannalta - sitä vähemmän, mitä suurempi kunta on. Sen vuoksi tulee jatkaa keskustelua siitä, ettei aluetoimivallasta tule osaoptimointia (esim kouluverkko) ja ettei se lisää eriarvoisuutta kunnan osa-alueiden välillä. Pitkällä aikavälillä ei voine olla hyväksyttävää, että Vähäkyröllä on aluelautakunta, mutta muilla uuden Vaasan alueilla ei olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti