Kuntien ja valtionkin palveluksessa paperinkääntäjien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Kun puhun paperinkääntäjistä, tarkoitan ylimitoitettua hallintoa, jonka prosessit eivät enää ole suhteessa käsiteltävään asiaan. Tällaista kehitystä on myös lainsäädäntö tukenut asettamalla laajat lausuntokierrokset päätöksenteon edellytykseksi. Monesti saadut lausunnot ovat keskenään ristiriitaisia. Suuren hallinnollisen vaivannäön päätteeksi ratkaisut saatetaan lopuksi tehdä poliittisin perustein jopa yksimielisten lausuntojen vastaisesti.
Paperinkääntäjien määrä on lisääntynyt sellaisissakin kunnissa, joiden väkiluku on radikaalisti vähentynyt. Kunnallishallintoon on ilmestynyt jos jonkinlaista johtajaa, apulaisjohtajaa ja asiantuntijaa. Mieleeni tulee klassinen vitsi Englannista, jossa sairaala oli toiminut kuulemma pitemmän aikaa ilman potilaita virkailijoiden lähettäessä toinen toisilleen lausuntopyyntöjä.
Toinen innovaatio, joka on laajentanut paperinkääntäjien ammattikuntaa, liittyy verkostotyöhön, tiimeihin ja ylenpalttiseen kokoustamiseen. Tulosten ja olennaisen perään ei aina kysytä. Paperinkääntäjien alkuperäiset ydintehtävät saattavat jäädä jopa pian sivuosaan, jonka takia on palkattava lisää paperinkääntäjiä ja kokouksissa istujia.
Yksi tapa ajatella on, että paperinkääntämistä lisäämisellä on pystytty turvaamaan työpaikkoja yhä paremmin koulutetuille henkilöille. Julkinen sektori on kouluttanut ja se on myös työllistänyt.
Sen verran asiakkaita tässä kehityksessä on tarvittu, että heitä juoksutetaan keräämässä asiakirjoja eri toimipisteistä ja usein kustantamaan niiden kopiointia. Tämä tapahtuu aikana, jolloin suurin osa asiakirjoista alkaa jo olla sähköisessä muodossa ja olisivat siten siirrettävissä kulloinkin tarvittavaan osoitteeseen paperitta ja ilman suuria kuluja ja tunti-tai päiväkausien ponnisteluja asiakkaan puolelta. Jos vain olisi valtuudet tiedonsiirtoon.
Tietosuojasta on pahimmillaan kehitetty jo hyvän hoidon este. Minä en esimerkiksi voi saada henkilöäni koskevia tietoja sosiaalivirastosta sähköpostitse tietoturvallisuusriskin vuoksi. Eli voin kyllä tehdä kysymykseni sähköpostilla, mutta kirjallinen vastaus tulee luomukirjeellä. Samaan aikaan salassapidosta ei piitata vähääkään sairaalassa vaan lääkärinkierrolla pääsee kuulemaan kaikkien huonekaveriensa sairaudet! Nettiasioinnin vaihtoehtoa ei vieläkään ole. Kuitenkin voin avaintunnuksilla mutkitta huolehtia henkilökohtaisista asioistani netissä vaikkapa pankin, verottajan ja monen muun valtionviraston kanssa tai ajanvarauksen tekemiseksi yksityiselle terveysasemalle.
On vähintäänkin omalaatuista, että kunnallinen sektori on muihin toimijoihin nähden vasta lähtökuopissa, mitä tulee sähköisen asioinnin tarjoamiseen. Onko toimettomuus tässä asiassa nähtävä sekä paperinkääntäjien että asiakkaiden työllistämisprojektina?
perjantai 28. tammikuuta 2011
torstai 20. tammikuuta 2011
Hyvinvointiyhteiskunnan köyhät
Tilastojen mukaan noin 700 000 suomalaista on pudonnut virallisen köyhyysrajan alapuolelle. Joka seitsemäs kansalainen on köyhä. Toisin sanoen heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia kansalaisten keskimääräisistä vuosiansioista. Tulokset osoittavat, että Suomi on taantunut köyhyyden ja lapsiköyhyyden osalta 1970-luvun alun tasolle. Tässä välissä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kasvoi kukoistukseensa ja alkoi sitten yskiä. Globalisaatio ja sosiaalipolitiikan kasvava merkitys EU-politiikan osana ovat toimineet eräänlaisessa likaisen työn tekijän roolissa. Mutta on Suomessa osattu käsikirjoittaa omiakin koreografioita.
Yhteiskunnallista päätöksentekoa perustellaan ja sen seurauksia tutkitaan kaiken aikaa. Evästystäkin tarjotaan kiitettävästi kurssimuutoksen aikaan saamiseksi. Tämä tarkoittaa, että tuore köyhyyshavainto ei ole voinut ketään päättäjää yllättää. Näin on tahdottu toimia. Tämä valitettava kehitys alkoi jo 1990-luvun puolivälissä kun talouslaman leikkaukset ulotettiin aivan köyhimpiin saakka.
Hyvinvointivaltio on nämä köyhät luonut myös tukemalla kehitystä, jossa palkkatyön saanti on yhä vaikeampaa. Työllisyys on parasta sosiaaliturvaa, pitää edelleen pitkälle paikkansa. Kysymys ei ole siitä, etteikö sosiaalisilla tulonsiirroilla pysy hengissä, vaan siitä, että työttömiltä ihmisiltä ikään kuin kielletään unelmat. Tilalle systeemi tarjoaa paljon nöyryytystä. Nousu pois köyhyydestä on useimmille hankala taival.
Ei ole puututtu ajoissa ja riittävällä tehokkuudella pätkätyöntekijöiden työoikeudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. On aika ymmärrettävää, että nuoret lykkäävät perheen perustamista ellei vakituista työtä ole saatavilla.
Samoin on hyväksytty järjestelmä ja pidetään luonnollisena, että on olemassa kokoaikaisia työtehtäviä, joista saatu palkka ei riitä edes kohtuulliseen elämiseen. Sen sijaan, että asiaan olisi puututtu muilla keinoin, pienipalkkaiset ihmiset alistetaan hakemaan esimerkiksi asumistukea palkkaansa paikatakseen. Tähän tietenkin kommentoidaan, että onneksi on se hyvinvointiyhteiskunta tulonsiirtoineen. Ongelmaksi jää, että verotuksen kautta tämä paikkuuhomma on kasvotonta ja varsin byrokraattista. Eikö olisi inhimillisempää ja oikein sen sijaan vastuuttaa työnantajat.
Miten tähän on tultu, että lisääntyvät tuloerot ovat pitäneet poliittiset päättäjät Ruususen unessa? Opposition äänikin on tullut kunnolla kuuluville vasta vaalien lähestyessä – hyvä edes niin.
Onko sittenkin kysymys siitä, että materiaalinen vauraus hinnalla millä hyvänsä kelpaa tavoitteeksi jo kansakunnan enemmistölle vasureista kokkareihin? Ja että köyhyyden ”hoito” on palannut marginaaliseksi kysymykseksi ja hyväntekeväisyydeksi. Sanoja onneksi vielä riittää, mutta seuraavatko teot niitä? Köyhyyden vähentäminen on kansallinen kysymys. Ihan pienillä pelimerkeillä tästä urakasta ei selvitä.
Yhteiskunnallista päätöksentekoa perustellaan ja sen seurauksia tutkitaan kaiken aikaa. Evästystäkin tarjotaan kiitettävästi kurssimuutoksen aikaan saamiseksi. Tämä tarkoittaa, että tuore köyhyyshavainto ei ole voinut ketään päättäjää yllättää. Näin on tahdottu toimia. Tämä valitettava kehitys alkoi jo 1990-luvun puolivälissä kun talouslaman leikkaukset ulotettiin aivan köyhimpiin saakka.
Hyvinvointivaltio on nämä köyhät luonut myös tukemalla kehitystä, jossa palkkatyön saanti on yhä vaikeampaa. Työllisyys on parasta sosiaaliturvaa, pitää edelleen pitkälle paikkansa. Kysymys ei ole siitä, etteikö sosiaalisilla tulonsiirroilla pysy hengissä, vaan siitä, että työttömiltä ihmisiltä ikään kuin kielletään unelmat. Tilalle systeemi tarjoaa paljon nöyryytystä. Nousu pois köyhyydestä on useimmille hankala taival.
Ei ole puututtu ajoissa ja riittävällä tehokkuudella pätkätyöntekijöiden työoikeudellisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. On aika ymmärrettävää, että nuoret lykkäävät perheen perustamista ellei vakituista työtä ole saatavilla.
Samoin on hyväksytty järjestelmä ja pidetään luonnollisena, että on olemassa kokoaikaisia työtehtäviä, joista saatu palkka ei riitä edes kohtuulliseen elämiseen. Sen sijaan, että asiaan olisi puututtu muilla keinoin, pienipalkkaiset ihmiset alistetaan hakemaan esimerkiksi asumistukea palkkaansa paikatakseen. Tähän tietenkin kommentoidaan, että onneksi on se hyvinvointiyhteiskunta tulonsiirtoineen. Ongelmaksi jää, että verotuksen kautta tämä paikkuuhomma on kasvotonta ja varsin byrokraattista. Eikö olisi inhimillisempää ja oikein sen sijaan vastuuttaa työnantajat.
Miten tähän on tultu, että lisääntyvät tuloerot ovat pitäneet poliittiset päättäjät Ruususen unessa? Opposition äänikin on tullut kunnolla kuuluville vasta vaalien lähestyessä – hyvä edes niin.
Onko sittenkin kysymys siitä, että materiaalinen vauraus hinnalla millä hyvänsä kelpaa tavoitteeksi jo kansakunnan enemmistölle vasureista kokkareihin? Ja että köyhyyden ”hoito” on palannut marginaaliseksi kysymykseksi ja hyväntekeväisyydeksi. Sanoja onneksi vielä riittää, mutta seuraavatko teot niitä? Köyhyyden vähentäminen on kansallinen kysymys. Ihan pienillä pelimerkeillä tästä urakasta ei selvitä.
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Vaasan merellisyys – brändiksikö?
Kun Pohjalainen haastatteli Vaasan kaupunginhallituksen uusia jäseniä, meri mainittiin kuin yhdestä suusta Vaasan vahvuudeksi. Samanlaisia vastauksia on annettu aina. Kun me vaasalaiset arvostamme meren merkityksen elämässämme näin korkeaan asemaan, on syytä pohtia mitä sillä oikein tarkoitamme. Onko meri Vaasan todellinen vetovoimatekijä vai ei, voisiko se olla brändimme? Mitä olemme tehneet sen hyväksi, että Vaasan merellisyydelle on katetta eikä se jää pelkäksi hokemaksi? Vai onko kenties niin, että Vaasan merellisyys on yksityisyyden piiriin kuuluvaa romantiikkaa?
Vaasan kaupunki on pyrkinyt jo pitemmän aikaa ankkuroimaan kehittämisen visioihin, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Vaasan aiempi visio ”Vaasa – merellinen menestyjä” on vaihdettu uuteen. Nyt visiona on ”Vaasa – energiaa hyvään elämään”. Strategisissa tavoitteissa ja kriittisissä menestystekijöissä sen paremmin kuin valtuustoa sitovissa tavoitteissakaan ei ole enää mitään mainintoja merellisyydestä.
Vaikka meri on pyyhitty tyystin pois valtuustoa sitovista teksteistä, ei meri tietenkään ole mihinkään hävinnyt. Merenrantatonteista haaveillaan yhä, lähisaaristoon pitäisi päästä vaikka ei omista venettä, rantakahviloita saisi olla jne. Merellisyyden lunastaminen teoilla on ollut pulmallinen tehtävä jo vuosikymmenten ajan. Näihin päiviin saakka on puuttunut uskallusta ottaa keskeisimpiä kaupunginrantoja uuteen kaavalliseen käsittelyyn. Selitystekstiksi kelvannee sekin, että kaupungin väkiluku on liian pieni kantaakseen yhtä aikaa vilkkaat ja houkuttelevat palvelut sekä torin liepeillä että rannan tuntumassa.
Itselläni on hyvässä muistissani aloitteeni kehittää Hietasaaresta Vaasan kesäviettoparatiisi. Olisi tarvittu mm. kaikille avoimia kesäsaunoja, tasokkaita kahviloita, vesiurheilun vuokraustoimintaa ja päivittäistä ohjattua toimintaa kesäisin. Jokin suunnitelma 1980-luvulla Hietasaarelle jopa laadittiin, mutta sen pitemmälle ei päästy. Homma hajosi kun palveluja alettiinkin kehittää Vaskiluotoon. Kysymyksessä oli kuitenkin kaksi eri konseptia. Vaskiluoto on turistien kesämekka, Hietasaaresta olisi voinut tulla kaupunkilaisten kesämekka.
Poliittisessa keskustelussa on vähätelty Vaasan kesäaktiviteettien tarvetta koska ”kaikilla vaasalaisilla” on muka mökki saaristossa. Ulkopuolinen pääsee Vaasan kauniiseen saaristoon edelleen heikosti. Kysyntä luo tarjontaa, mutta myös hyvin brändätty tarjonta voi luoda kysyntää. Vaasalla on muutamia raikkaita kesätapahtumia, mutta ne eivät vielä riitä merellisyyttä korostavaksi brändiksi saakka. Vaihtoehtoja on vielä kovin vähän tai ne tunnetaan puutteellisesti.
Maailmanperintöalue Raippaluodossa on megaluokan optio merellisten palvelujen kehittämisen osalta. Tällä tiellä olemme vasta alussa. Tässä on Mustasaarelle, Vaasalle ja muille toimijoille yhteinen haaste, josta kinaa on vaikea saada aikaan ainakaan sen jälkeen kun tuulivoimala-asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.
Vaasan kaupunki on pyrkinyt jo pitemmän aikaa ankkuroimaan kehittämisen visioihin, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Vaasan aiempi visio ”Vaasa – merellinen menestyjä” on vaihdettu uuteen. Nyt visiona on ”Vaasa – energiaa hyvään elämään”. Strategisissa tavoitteissa ja kriittisissä menestystekijöissä sen paremmin kuin valtuustoa sitovissa tavoitteissakaan ei ole enää mitään mainintoja merellisyydestä.
Vaikka meri on pyyhitty tyystin pois valtuustoa sitovista teksteistä, ei meri tietenkään ole mihinkään hävinnyt. Merenrantatonteista haaveillaan yhä, lähisaaristoon pitäisi päästä vaikka ei omista venettä, rantakahviloita saisi olla jne. Merellisyyden lunastaminen teoilla on ollut pulmallinen tehtävä jo vuosikymmenten ajan. Näihin päiviin saakka on puuttunut uskallusta ottaa keskeisimpiä kaupunginrantoja uuteen kaavalliseen käsittelyyn. Selitystekstiksi kelvannee sekin, että kaupungin väkiluku on liian pieni kantaakseen yhtä aikaa vilkkaat ja houkuttelevat palvelut sekä torin liepeillä että rannan tuntumassa.
Itselläni on hyvässä muistissani aloitteeni kehittää Hietasaaresta Vaasan kesäviettoparatiisi. Olisi tarvittu mm. kaikille avoimia kesäsaunoja, tasokkaita kahviloita, vesiurheilun vuokraustoimintaa ja päivittäistä ohjattua toimintaa kesäisin. Jokin suunnitelma 1980-luvulla Hietasaarelle jopa laadittiin, mutta sen pitemmälle ei päästy. Homma hajosi kun palveluja alettiinkin kehittää Vaskiluotoon. Kysymyksessä oli kuitenkin kaksi eri konseptia. Vaskiluoto on turistien kesämekka, Hietasaaresta olisi voinut tulla kaupunkilaisten kesämekka.
Poliittisessa keskustelussa on vähätelty Vaasan kesäaktiviteettien tarvetta koska ”kaikilla vaasalaisilla” on muka mökki saaristossa. Ulkopuolinen pääsee Vaasan kauniiseen saaristoon edelleen heikosti. Kysyntä luo tarjontaa, mutta myös hyvin brändätty tarjonta voi luoda kysyntää. Vaasalla on muutamia raikkaita kesätapahtumia, mutta ne eivät vielä riitä merellisyyttä korostavaksi brändiksi saakka. Vaihtoehtoja on vielä kovin vähän tai ne tunnetaan puutteellisesti.
Maailmanperintöalue Raippaluodossa on megaluokan optio merellisten palvelujen kehittämisen osalta. Tällä tiellä olemme vasta alussa. Tässä on Mustasaarelle, Vaasalle ja muille toimijoille yhteinen haaste, josta kinaa on vaikea saada aikaan ainakaan sen jälkeen kun tuulivoimala-asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.
lauantai 15. tammikuuta 2011
Havaintoja sairaalanmaailmasta
Pääsin tässä katsomaan sairaalaelämää potilaan näkökulmasta vajaan viikon ajan. En ole löytänyt mitään moitittavaa itse hoidon osalta. Hoitajat ovat ripeitä ja ystävällisiä, lääkäritkin alkoivat jo toisena aamuna puhua.
Mutta ketkä katsoisivat asioita potilashuollon vinkkelistä? Havaitsin, että sairaalasängyn patja oli kuin munakuppi. Ihmekös, että ristiselkä rupesi vihoittelemaan kun ei saanut tukea. Muussa ympäristössä puhuttaisiin kai puhkinaidusta sängystä. Oli siinä yrittämistä kun kuopasta piti pöngätä itseään ylös sängystä. Huomattiin, että 4-hengen huoneen muutkin sängyt olivat samanlaisia kulahtaneita. Sänkyjen mekaniikka on käsikäyttöistä, joten joka kerta kun haluaa vaihdella sängyn asentoa, on paikalle kutsuttava hoitaja. Ja on hoitajapula! Kerran yritin perushoitajaa saada hoitamaan homman kun hän oli kohdalla, mutta tehtävä oli hierarkiassa viikattu sairaanhoitajalle. Huvittavaa on, että sängyn vaivoja hoidetaan potilaalle annettavin särkylääkkein. -- Monet matkaavat maailmalla jo lempityynynsä kanssa, mutta oman patjan kanssa on hieman hankalampaa.
Siunatuksi lopuksi on puhuttava vessoista. Potilaat tällä osastolla vuotavat usein molemmista päistä. Henkilökunta ei ole yhtenään putsaamassa vessoja, joten näky on usein kuin junan vessassa. Näinä sairaalabakteerien aikoina yksi sairaanhoitaja sanoi: ”Tällaista täällä aina on”. Toinen taas totesi, että ”peskää käsiänne, kyllä se siitä”. Tarina ei pääty tähän sillä huoneemme vessa teki tenän eikä enää huuhtele. Näin viikonloppuna keskussairaalassa ei ole kuulemma huoltomiehiä saatavilla. Me naiset pyöritämme päätämme epäuskoisina. Käytävillä on pari vessaa, mutta ne ovat siistejä vain muutaman kerran vuorokaudessa. Mitään seurantalistaa ei ole näkyvillä siivousten ajankohdista ja määristä.
Mutta ketkä katsoisivat asioita potilashuollon vinkkelistä? Havaitsin, että sairaalasängyn patja oli kuin munakuppi. Ihmekös, että ristiselkä rupesi vihoittelemaan kun ei saanut tukea. Muussa ympäristössä puhuttaisiin kai puhkinaidusta sängystä. Oli siinä yrittämistä kun kuopasta piti pöngätä itseään ylös sängystä. Huomattiin, että 4-hengen huoneen muutkin sängyt olivat samanlaisia kulahtaneita. Sänkyjen mekaniikka on käsikäyttöistä, joten joka kerta kun haluaa vaihdella sängyn asentoa, on paikalle kutsuttava hoitaja. Ja on hoitajapula! Kerran yritin perushoitajaa saada hoitamaan homman kun hän oli kohdalla, mutta tehtävä oli hierarkiassa viikattu sairaanhoitajalle. Huvittavaa on, että sängyn vaivoja hoidetaan potilaalle annettavin särkylääkkein. -- Monet matkaavat maailmalla jo lempityynynsä kanssa, mutta oman patjan kanssa on hieman hankalampaa.
Siunatuksi lopuksi on puhuttava vessoista. Potilaat tällä osastolla vuotavat usein molemmista päistä. Henkilökunta ei ole yhtenään putsaamassa vessoja, joten näky on usein kuin junan vessassa. Näinä sairaalabakteerien aikoina yksi sairaanhoitaja sanoi: ”Tällaista täällä aina on”. Toinen taas totesi, että ”peskää käsiänne, kyllä se siitä”. Tarina ei pääty tähän sillä huoneemme vessa teki tenän eikä enää huuhtele. Näin viikonloppuna keskussairaalassa ei ole kuulemma huoltomiehiä saatavilla. Me naiset pyöritämme päätämme epäuskoisina. Käytävillä on pari vessaa, mutta ne ovat siistejä vain muutaman kerran vuorokaudessa. Mitään seurantalistaa ei ole näkyvillä siivousten ajankohdista ja määristä.
maanantai 13. joulukuuta 2010
Vaasan kh:n budjettipuheenvuoro
Marjatta Vehkaoja
Vaasan kaupunginhallituksen I vpj.
13.12.2010 kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa
-------------------------------------------------------------------------------
Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige
Kulunut vuosi on ollut Vaasalle merkittävä sillä olemme panneet alulle kuntaliitosselvityksen Vähänkyrön kanssa. Tämä on säteillyt uutta toivoa seutukunnallemme, sillä nyt tuntuu siltä, että olemme mukana hyvässä kyydissä. Kun monikuntaliitos ei näytä todennäköiseltä lyhyellä aikavälillä, on tärkeää, että keskitymme nyt oman hallintomme kehittämiseen. Olemme tehneet tarvittavat päätökset johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja valinneet kolme uutta toimialajohtajaa. Vaasa kulkee virkeästi kohti uutta aikaa.
Detta år har varit betydelsefullt för Vasa eftersom vi har kört igång kommunsammanslagningsutredningen med Lillkyrö. Vi har därigenom fått nytt hopp eftersom det känns nu, att farten är bra. Samtidigt tycks det vara självklart, att vi inte kan önska, att flera kommuner än kanske Lillkyrö sammanslås med Vasa på kort sikt. Därför måste vi nu fokusera resurserna för att utveckla vår egen administration. Vi har fattat behövliga beslut då det gäller omstruktureringen av ledarsystemet och vi har valt tre nya sektorchefer.
Suomen talous elpyy. Taantumaa edeltänyt tuotantotaso saavutetaan SP:n ennusteen mukaan vasta v. 2012. Valtionvarainministeriö huomauttaa juuri julkistetussa raportissaan, että julkinen talous ei ole ongelmissa vain Kreikassa, Irlannissa ja eräissä muissa EU-maissa. Viesti maan seuraavalle hallitukselle on, että Suomi uppoaa velkoihin jos julkisen talouden suuntaa ei muuteta. Kestävyysvajeen poistaminen edellyttäisi julkisen talouden painolastin keventämistä yli 10 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Rakenneuudistusten lisäksi tarvittaisiin verojen korotuksia ja menojen leikkauksia. Näissä valtakunnallisissa raameissa Vaasan on löydettävä keinot, joilla selviydymme eteenpäin kaupunkilaisten hyvinvointia edistäen.
Vaasan kaupungin osalta kehitys jatkuu koko maata myönteisempänä. Uusia työpaikkoja syntyy ja väestömäärä kasvaa, mitkä lisäävät tosin myös palvelutarvetta. Vaasan vetovoiman vahvistumisesta kertoo se, että nettopendelöinnin kasvu jatkuu. Hyvänä pysyneen ansio-ja työllisyyskehityksen seurauksena Vaasan kunnallisveron tuotto on ollut yhtäjaksoisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Vaikka Vaasa on saanut paljon yhteisöveroa, sen heilahtelut vaikeuttavat kaupungin taloussuunnittelua varsinkin jatkossa. Valtion muutkaan toimenpiteet eivät ole aina ennustettavissa, mutta valtiontalouden vaikeudet ennakoivat kovempia aikoja kaikille kunnille, myös Vaasalle.
Nyt valtuuston päätettäväksi esitetty talousarvioehdotus on viimeinen, joka on valmisteltu nykyisellä johtomallilla. Systeemi muuttuu kun saamme uudet toimialajohtajat. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta niin kaupunginvaltuustolta, kaupunginhallitukselta, muilta luottamuselimiltä kuin myös kaupunginjohtajalta. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää on valmisteltu jo pitkään. On pettymys, että näillä näkymin reaaliaikaiset ja yhteensopivat uudet taloushallinnon järjestelmät saadaan käyttöön vasta 2012-2013.
Jos Vaasa haluaa kehittyä – niin kuin uskon – sen tulee huolehtia siitä, että sillä on myös varaa kehittyä. Ideaalimalli kaupungin kehittämisestä on, että se perustuu valtuuston hyväksymiin strategioihin, jotka puolestaan on jalkautettu toimialoille ja edelleen tulosalueille. Olemme harjoitelleet tätä prosessia jo joitakin vuosia, mutta vieläkään emme ole täysin onnistuneet prosessin aikataulutuksessa, vaan strategiat hyväksytään tänäkin vuonna vasta samassa kokouksessa kuin budjetti
Tätäkin olennaisempaa on, että kriittiset menestystekijät (muutoksen suunta) ja toiminnalliset tavoitteet kyetään määrittelemään nykyistä konkreettisemmin ja niiden saavuttamista kyetään mittaamaan. Vielä ei ole täysin ymmärretty miten tasokkaan toiminnan ohjauksen ja seurantajärjestelmän strategiaan perustuva johtamismalli edellyttää jotta sen mukaisia tuloksia saadaan myös aikaan. Esimerkiksi otan juuri budjettikehykset, joiden laadinnassa poliittisen arvioinnin mahdollisuudet jäävät edelleen vähäisiksi. Kuitenkin kehyksiä annettaessa otetaan ratkaisevimmat askelmerkit. Strateginen johtaminen on sisäistettävä toimintatapa kaikille prosessiin osallistuville, mutta erityisesti kaupunginvaltuustolle. Olemme hyvällä tiellä, mutta vielä tarvitaan paljon lisää skarppausta.
Vaasan talousarvio on perinteisesti laadittu varovaisuutta noudattaen, mistä syystä keskustelu on loppuvuodesta kulkenut toistuvasti siihen suuntaan, että rahaa olisi riittänyt enempäänkin. Tämä on harhaa ainakin nyt sillä investoinnit joudutaan tekemään pääasiassa velalla. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseen 39 m€. Lainamäärämme lähes kaksinkertaistuu eli lainamäärä on vuonna 2013 asukasta kohti jo 3103 €. Siirrymme näin niiden kuntien joukkoon, jotka ovat eniten velkaantuneita. Olennaista on oivaltaa, että lainojen hoito tulee syömään lisääntyvässä määrin liikkumavaraamme suhteessa kokonaismenoihin. Talousarvion 2011 mukaan vuosikatteen kehitys jatkuu 2013 saakka kyllä plussalla. Silti kumulatiivinen alijäämä yllättää vuonna 2013, jolloin se olisi 11 m€. Budjetti ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma on laadittu sen varaan, että veroprosentti pysyy nykyisellään.
Kaupunginhallitus on tunnistanut taloudelliset uhat ja pitää siksi välttämättömänä, että käyttötalouden kustannuskehitys saadaan nykyistä parempaan hallintaan. Laskelmien mukaan pääsemme ensi vuonna 5,4 %:n nettomenojen kasvuun kun se on aiemmin ollut tasolla 9 %. Esimerkiksi Espoo ja Tampere pystyvät painamaan nettomenojensa kasvun jo ensi vuonna alle 2 %:n. Me olemme asettaneet tavoitteeksemme, että pääsemme tähän vuosina 2012-2013.
Stadsstyrelsen har förstått de ekonomiska riskerna och anser det vara därför oumbärligt, att vi får tillväxten av driftskostnaderna till en lägre nivå. Jämfört med årets tillväxt kommer vi att banta tillväxten av nettoutgifterna till 5,4 % under kommande året. T.ex. Esbo och Tammerfors lyckas komma ner till under 2 %. Till dessa dagar har vi kört på 9 % tillväxt. Men också vi har en stark vilja att nå 2 % nivån under 2012-2013.
Tällaiseen tulokseen emme voi päästä ilman hellittämättömiä ponnisteluja. Nykyään tunnustetaan jo laajasti että julkisen sektorin tuottavuuden jatkuva ja huomattava kasvu on keskeinen edellytys nykymuotoisen hyvinvointivaltion säilyttämiselle myös tulevaisuudessa. Tehtävä on haasteellinen. Vastakkainasettelua tehokkaan ja laadukkaan julkisen sektorin kesken uusin tutkimus ei tue joskin tunnustetaan, että palvelujen laatua ja vaikuttavuutta koskevia osuuksia indikaattorijoukossa on vahvistettava. On tärkeää, että Vaasa on mukana VVM:n vetämässä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa. Tästä huolimatta budjettivalmistelijamme eivät ole rohjenneet esittää numeerista tuottavuuden kasvuvaatimusta valtuustoa sitovaksi tavoitteeksi.
Monet kunnallisvaltuustot ovat luopuneet budjettikäsittelyyn liitetyistä ns. virkapaketeista, joissa vakanssit määritellään yksityiskohtaisesti. Myös Vaasan kaupunginhallitus on keskustellut aiheesta. Virkapaketit on jäänne niiltä ajoilta jolloin valtiovalta vuosittain hyväksyi tarkkaan korvamerkittyjä valtionosuusvirkoja sosiaali-ja terveydenhuoltoon ja päivähoitoon. Tämä on jo pitkään ollut historiaa. Määrällisesti virkapakettia paljon olennaisempaa on arvioida esimerkiksi, miten eläköitymisen seurauksena vapautuvat resurssit kohdennetaan uudelleen. Virkapakettiin keskittyvässä budjettikäsittelyssä jää helposti näkemättä resurssien kokonaisuus kun oman työn vaihtoehtona palveluja ostetaan enenevässä määrin myös ulkoa. Kokonaisbudjetti on ratkaiseva, eivät virkapaketit ja niiden perustelut. Se miten budjetoitu raha parhaiten käytetään valtuuston määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi, täytyy olla tavoitteeseen sitoutuneiden ja tulokseen vastuutettujen virkamiesjohdon ja asianomaisten luottamuselinten asia.
Vaasa saa alkuvuodesta 2011 kolme uutta toimialajohtajaa. Heille tullaan asettamaan kovia paineita edellä kuvatun muutoksen johtamiseen olosuhteissa, joissa niukkuutta on enemmän kuin nyt. Alkanut palvelustrategiatyö antaa odotettuja välineitä jatkotyölle. Palvelujen järjestämisessä on korostettava kuntalaislähtöisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja, asukkaiden omavastuuta, monipuolisia palvelujen tuottamistapoja sekä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan enemmän sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta julkisen sektorin ja järjestökentän kesken, yksityissektoriakaan unohtamatta. Pelkästään markkinavoimien armoille ei kuitenkaan pidä jättäytyä. Oman palvelutuotannon kustannusrakenne ja kilpailukyky yksityiseen nähden on tunnettava. Tarvitaan myös sen varmistamista, että yksittäiset tulosalueet eivät pyri osaoptimointiin kokonaishyödyn kustannuksella. Lähelle kotia tulevien palveluverkostojen varmistaminen systemaattisella yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa on asukkaiden kannalta yksi ydinkysymyksistä. Tässä voi viitata siihen, että Vaasassa on noin 450 rekisteröityä yhdistystä. Lisäämällä yhdistysten tukemista voidaan saada aikaan merkittävää vipuvaikutusta hyvinvoinnin eri osa-alueille. Meillä on varaa antaa enemmän tilaa asukkaitten itsemääräämisoikeudelle ja aloitteellisuudelle omissa asioissaan.
Hyvät valtuutetut,
Kaupunginhallitus on valmistellut budjetin erittäin hyvän yhteistyön hengessä. Vain muutamasta asiasta äänestimme. Perinteiseen tapaan olemme toki varautuneet valtuustoryhmistä tuleviin muutosesityksiin. Valtuusto varmasti ymmärtää kohtuullisuuden arvon.
Stadsstyrelsen har förberett budgeten i mycket god anda. Vi behövde rösta bara några få gånger. Som traditionen i Vasa är, vill också fullmäktige starkt säga sitt. Vi är förberedda till det. Vi litar på det, att fullmäktige förstår vad rimlighet betyder vid detta sammanhang.
Haluan tässä yhteydessä kaupunginhallituksen puolesta kiittää kaikkia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän vaativaan budjettiprosessiin.
Vaasan kaupunginhallituksen I vpj.
13.12.2010 kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa
-------------------------------------------------------------------------------
Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige
Kulunut vuosi on ollut Vaasalle merkittävä sillä olemme panneet alulle kuntaliitosselvityksen Vähänkyrön kanssa. Tämä on säteillyt uutta toivoa seutukunnallemme, sillä nyt tuntuu siltä, että olemme mukana hyvässä kyydissä. Kun monikuntaliitos ei näytä todennäköiseltä lyhyellä aikavälillä, on tärkeää, että keskitymme nyt oman hallintomme kehittämiseen. Olemme tehneet tarvittavat päätökset johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja valinneet kolme uutta toimialajohtajaa. Vaasa kulkee virkeästi kohti uutta aikaa.
Detta år har varit betydelsefullt för Vasa eftersom vi har kört igång kommunsammanslagningsutredningen med Lillkyrö. Vi har därigenom fått nytt hopp eftersom det känns nu, att farten är bra. Samtidigt tycks det vara självklart, att vi inte kan önska, att flera kommuner än kanske Lillkyrö sammanslås med Vasa på kort sikt. Därför måste vi nu fokusera resurserna för att utveckla vår egen administration. Vi har fattat behövliga beslut då det gäller omstruktureringen av ledarsystemet och vi har valt tre nya sektorchefer.
Suomen talous elpyy. Taantumaa edeltänyt tuotantotaso saavutetaan SP:n ennusteen mukaan vasta v. 2012. Valtionvarainministeriö huomauttaa juuri julkistetussa raportissaan, että julkinen talous ei ole ongelmissa vain Kreikassa, Irlannissa ja eräissä muissa EU-maissa. Viesti maan seuraavalle hallitukselle on, että Suomi uppoaa velkoihin jos julkisen talouden suuntaa ei muuteta. Kestävyysvajeen poistaminen edellyttäisi julkisen talouden painolastin keventämistä yli 10 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Rakenneuudistusten lisäksi tarvittaisiin verojen korotuksia ja menojen leikkauksia. Näissä valtakunnallisissa raameissa Vaasan on löydettävä keinot, joilla selviydymme eteenpäin kaupunkilaisten hyvinvointia edistäen.
Vaasan kaupungin osalta kehitys jatkuu koko maata myönteisempänä. Uusia työpaikkoja syntyy ja väestömäärä kasvaa, mitkä lisäävät tosin myös palvelutarvetta. Vaasan vetovoiman vahvistumisesta kertoo se, että nettopendelöinnin kasvu jatkuu. Hyvänä pysyneen ansio-ja työllisyyskehityksen seurauksena Vaasan kunnallisveron tuotto on ollut yhtäjaksoisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Vaikka Vaasa on saanut paljon yhteisöveroa, sen heilahtelut vaikeuttavat kaupungin taloussuunnittelua varsinkin jatkossa. Valtion muutkaan toimenpiteet eivät ole aina ennustettavissa, mutta valtiontalouden vaikeudet ennakoivat kovempia aikoja kaikille kunnille, myös Vaasalle.
Nyt valtuuston päätettäväksi esitetty talousarvioehdotus on viimeinen, joka on valmisteltu nykyisellä johtomallilla. Systeemi muuttuu kun saamme uudet toimialajohtajat. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta niin kaupunginvaltuustolta, kaupunginhallitukselta, muilta luottamuselimiltä kuin myös kaupunginjohtajalta. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää on valmisteltu jo pitkään. On pettymys, että näillä näkymin reaaliaikaiset ja yhteensopivat uudet taloushallinnon järjestelmät saadaan käyttöön vasta 2012-2013.
Jos Vaasa haluaa kehittyä – niin kuin uskon – sen tulee huolehtia siitä, että sillä on myös varaa kehittyä. Ideaalimalli kaupungin kehittämisestä on, että se perustuu valtuuston hyväksymiin strategioihin, jotka puolestaan on jalkautettu toimialoille ja edelleen tulosalueille. Olemme harjoitelleet tätä prosessia jo joitakin vuosia, mutta vieläkään emme ole täysin onnistuneet prosessin aikataulutuksessa, vaan strategiat hyväksytään tänäkin vuonna vasta samassa kokouksessa kuin budjetti
Tätäkin olennaisempaa on, että kriittiset menestystekijät (muutoksen suunta) ja toiminnalliset tavoitteet kyetään määrittelemään nykyistä konkreettisemmin ja niiden saavuttamista kyetään mittaamaan. Vielä ei ole täysin ymmärretty miten tasokkaan toiminnan ohjauksen ja seurantajärjestelmän strategiaan perustuva johtamismalli edellyttää jotta sen mukaisia tuloksia saadaan myös aikaan. Esimerkiksi otan juuri budjettikehykset, joiden laadinnassa poliittisen arvioinnin mahdollisuudet jäävät edelleen vähäisiksi. Kuitenkin kehyksiä annettaessa otetaan ratkaisevimmat askelmerkit. Strateginen johtaminen on sisäistettävä toimintatapa kaikille prosessiin osallistuville, mutta erityisesti kaupunginvaltuustolle. Olemme hyvällä tiellä, mutta vielä tarvitaan paljon lisää skarppausta.
Vaasan talousarvio on perinteisesti laadittu varovaisuutta noudattaen, mistä syystä keskustelu on loppuvuodesta kulkenut toistuvasti siihen suuntaan, että rahaa olisi riittänyt enempäänkin. Tämä on harhaa ainakin nyt sillä investoinnit joudutaan tekemään pääasiassa velalla. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseen 39 m€. Lainamäärämme lähes kaksinkertaistuu eli lainamäärä on vuonna 2013 asukasta kohti jo 3103 €. Siirrymme näin niiden kuntien joukkoon, jotka ovat eniten velkaantuneita. Olennaista on oivaltaa, että lainojen hoito tulee syömään lisääntyvässä määrin liikkumavaraamme suhteessa kokonaismenoihin. Talousarvion 2011 mukaan vuosikatteen kehitys jatkuu 2013 saakka kyllä plussalla. Silti kumulatiivinen alijäämä yllättää vuonna 2013, jolloin se olisi 11 m€. Budjetti ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma on laadittu sen varaan, että veroprosentti pysyy nykyisellään.
Kaupunginhallitus on tunnistanut taloudelliset uhat ja pitää siksi välttämättömänä, että käyttötalouden kustannuskehitys saadaan nykyistä parempaan hallintaan. Laskelmien mukaan pääsemme ensi vuonna 5,4 %:n nettomenojen kasvuun kun se on aiemmin ollut tasolla 9 %. Esimerkiksi Espoo ja Tampere pystyvät painamaan nettomenojensa kasvun jo ensi vuonna alle 2 %:n. Me olemme asettaneet tavoitteeksemme, että pääsemme tähän vuosina 2012-2013.
Stadsstyrelsen har förstått de ekonomiska riskerna och anser det vara därför oumbärligt, att vi får tillväxten av driftskostnaderna till en lägre nivå. Jämfört med årets tillväxt kommer vi att banta tillväxten av nettoutgifterna till 5,4 % under kommande året. T.ex. Esbo och Tammerfors lyckas komma ner till under 2 %. Till dessa dagar har vi kört på 9 % tillväxt. Men också vi har en stark vilja att nå 2 % nivån under 2012-2013.
Tällaiseen tulokseen emme voi päästä ilman hellittämättömiä ponnisteluja. Nykyään tunnustetaan jo laajasti että julkisen sektorin tuottavuuden jatkuva ja huomattava kasvu on keskeinen edellytys nykymuotoisen hyvinvointivaltion säilyttämiselle myös tulevaisuudessa. Tehtävä on haasteellinen. Vastakkainasettelua tehokkaan ja laadukkaan julkisen sektorin kesken uusin tutkimus ei tue joskin tunnustetaan, että palvelujen laatua ja vaikuttavuutta koskevia osuuksia indikaattorijoukossa on vahvistettava. On tärkeää, että Vaasa on mukana VVM:n vetämässä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa. Tästä huolimatta budjettivalmistelijamme eivät ole rohjenneet esittää numeerista tuottavuuden kasvuvaatimusta valtuustoa sitovaksi tavoitteeksi.
Monet kunnallisvaltuustot ovat luopuneet budjettikäsittelyyn liitetyistä ns. virkapaketeista, joissa vakanssit määritellään yksityiskohtaisesti. Myös Vaasan kaupunginhallitus on keskustellut aiheesta. Virkapaketit on jäänne niiltä ajoilta jolloin valtiovalta vuosittain hyväksyi tarkkaan korvamerkittyjä valtionosuusvirkoja sosiaali-ja terveydenhuoltoon ja päivähoitoon. Tämä on jo pitkään ollut historiaa. Määrällisesti virkapakettia paljon olennaisempaa on arvioida esimerkiksi, miten eläköitymisen seurauksena vapautuvat resurssit kohdennetaan uudelleen. Virkapakettiin keskittyvässä budjettikäsittelyssä jää helposti näkemättä resurssien kokonaisuus kun oman työn vaihtoehtona palveluja ostetaan enenevässä määrin myös ulkoa. Kokonaisbudjetti on ratkaiseva, eivät virkapaketit ja niiden perustelut. Se miten budjetoitu raha parhaiten käytetään valtuuston määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi, täytyy olla tavoitteeseen sitoutuneiden ja tulokseen vastuutettujen virkamiesjohdon ja asianomaisten luottamuselinten asia.
Vaasa saa alkuvuodesta 2011 kolme uutta toimialajohtajaa. Heille tullaan asettamaan kovia paineita edellä kuvatun muutoksen johtamiseen olosuhteissa, joissa niukkuutta on enemmän kuin nyt. Alkanut palvelustrategiatyö antaa odotettuja välineitä jatkotyölle. Palvelujen järjestämisessä on korostettava kuntalaislähtöisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja, asukkaiden omavastuuta, monipuolisia palvelujen tuottamistapoja sekä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan enemmän sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta julkisen sektorin ja järjestökentän kesken, yksityissektoriakaan unohtamatta. Pelkästään markkinavoimien armoille ei kuitenkaan pidä jättäytyä. Oman palvelutuotannon kustannusrakenne ja kilpailukyky yksityiseen nähden on tunnettava. Tarvitaan myös sen varmistamista, että yksittäiset tulosalueet eivät pyri osaoptimointiin kokonaishyödyn kustannuksella. Lähelle kotia tulevien palveluverkostojen varmistaminen systemaattisella yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa on asukkaiden kannalta yksi ydinkysymyksistä. Tässä voi viitata siihen, että Vaasassa on noin 450 rekisteröityä yhdistystä. Lisäämällä yhdistysten tukemista voidaan saada aikaan merkittävää vipuvaikutusta hyvinvoinnin eri osa-alueille. Meillä on varaa antaa enemmän tilaa asukkaitten itsemääräämisoikeudelle ja aloitteellisuudelle omissa asioissaan.
Hyvät valtuutetut,
Kaupunginhallitus on valmistellut budjetin erittäin hyvän yhteistyön hengessä. Vain muutamasta asiasta äänestimme. Perinteiseen tapaan olemme toki varautuneet valtuustoryhmistä tuleviin muutosesityksiin. Valtuusto varmasti ymmärtää kohtuullisuuden arvon.
Stadsstyrelsen har förberett budgeten i mycket god anda. Vi behövde rösta bara några få gånger. Som traditionen i Vasa är, vill också fullmäktige starkt säga sitt. Vi är förberedda till det. Vi litar på det, att fullmäktige förstår vad rimlighet betyder vid detta sammanhang.
Haluan tässä yhteydessä kaupunginhallituksen puolesta kiittää kaikkia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän vaativaan budjettiprosessiin.
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Pakkoruotsin perustelut
TV2:n suuressa pakkoruotsi-illassa pakkoruotsin perustelu alkoi väitteellä, että perustuslaki edellyttää meiltä pakkoruotsia. Tämä ei pidä paikkaansa sillä pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun mukana. Sinnikkäästi RKP:n kansanedustaja – joka myös istuu perustuslakivaliokunnan jäsenenä - sekoitti oikeuden ja pakon opiskella ruotsia. Vapaan kielivalinnan puolustajat eivät tietenkään ole poistamassa oikeutta opiskella ruotsia.
Kielikysymys on ollut tähän saakka kovin vaiettu keskusteluaihe politiikassa. Ratkaisuissa on ilmeisimmin enimmäkseen peesattu RKP:n toivomuksia. Tutkimuksella olisi tarpeellista selvittää miksi aiheesta ei keskustella eduskunnassa tai edes puolueiden sisällä. Nyt alkanut pakkoruotsikeskustelu eroaa aiemmista kansalaiskeskusteluista siinä, että se on paljon määrätietoisempaa, eikä päättyne ennen kuin olennaisia muutoksia nykykäytäntöön saadaan. Tätä eroa poliittisten puolueitten puheenjohtajat eivät ole oivaltaneet vaan ovat norsunluutorneissaan jälleen ehättäneet naulaamaan kiinni kantojaan ja tukemaan nykytilan jatkamista.
Pakkoruotsin perusteluja hallitsevat enemmän tunteet kuin tosiasiat. Kun pakkoruotsilla hankittua kielitaitoa ei pääse pitämään yllä kuin rannikon joillakin alueilla, ovat nämä opinnot melkein kaikille ajanhukkaa. Tästä tosiasiasta syntyy vastenmielisyys ruotsinopiskelua kohtaan. Väitteet siitä, että pakkoruotsi ei vie tilaa muilta kieliltä, eivät tietenkään pidä paikkaansa. Pakkoruotsi vähentää muiden valintojen mahdollisuutta sillä oppituntien kokonaismäärälle on yläraja.
Kaikkein tyrmistyttävimmät ruotsin opetuksen perustelut löytää Opetushallituksen tuntijakotyöryhmän mietinnöstä. ”…Opetuksessa totutetaan oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvatetaan häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa…” Tällä korulauseella meitä suomenkielisiä haluttaneen auttaa ymmärtämään, että ruotsin taidossa olisi jotakin erityisen ylevää.
Peruskoulun aikana ei voida opettaa kaikkea, mitä ihminen myöhemmässä elämässään mahdollisesti tarvitsee. Tärkeää olisi oppia oppimaan. Äidinkielen perusteellinen hallinta ja minkä tahansa yhden vieraan hyvä hallinta antavat välineet opetella muita kieliä myös peruskoulun jälkeen. Elinikäisen oppimisen idea tukee tätä ajatusta.
Nuoremme odottavat nykyistä parempia perusteluja peruskoulun pakkoruotsille. He kysyvät, miksi heidän on pakko opiskella toista marginaalikieltä kun he mieluummin opiskelisivat lisää maailmankieliä.
Kielikysymys on ollut tähän saakka kovin vaiettu keskusteluaihe politiikassa. Ratkaisuissa on ilmeisimmin enimmäkseen peesattu RKP:n toivomuksia. Tutkimuksella olisi tarpeellista selvittää miksi aiheesta ei keskustella eduskunnassa tai edes puolueiden sisällä. Nyt alkanut pakkoruotsikeskustelu eroaa aiemmista kansalaiskeskusteluista siinä, että se on paljon määrätietoisempaa, eikä päättyne ennen kuin olennaisia muutoksia nykykäytäntöön saadaan. Tätä eroa poliittisten puolueitten puheenjohtajat eivät ole oivaltaneet vaan ovat norsunluutorneissaan jälleen ehättäneet naulaamaan kiinni kantojaan ja tukemaan nykytilan jatkamista.
Pakkoruotsin perusteluja hallitsevat enemmän tunteet kuin tosiasiat. Kun pakkoruotsilla hankittua kielitaitoa ei pääse pitämään yllä kuin rannikon joillakin alueilla, ovat nämä opinnot melkein kaikille ajanhukkaa. Tästä tosiasiasta syntyy vastenmielisyys ruotsinopiskelua kohtaan. Väitteet siitä, että pakkoruotsi ei vie tilaa muilta kieliltä, eivät tietenkään pidä paikkaansa. Pakkoruotsi vähentää muiden valintojen mahdollisuutta sillä oppituntien kokonaismäärälle on yläraja.
Kaikkein tyrmistyttävimmät ruotsin opetuksen perustelut löytää Opetushallituksen tuntijakotyöryhmän mietinnöstä. ”…Opetuksessa totutetaan oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvatetaan häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa…” Tällä korulauseella meitä suomenkielisiä haluttaneen auttaa ymmärtämään, että ruotsin taidossa olisi jotakin erityisen ylevää.
Peruskoulun aikana ei voida opettaa kaikkea, mitä ihminen myöhemmässä elämässään mahdollisesti tarvitsee. Tärkeää olisi oppia oppimaan. Äidinkielen perusteellinen hallinta ja minkä tahansa yhden vieraan hyvä hallinta antavat välineet opetella muita kieliä myös peruskoulun jälkeen. Elinikäisen oppimisen idea tukee tätä ajatusta.
Nuoremme odottavat nykyistä parempia perusteluja peruskoulun pakkoruotsille. He kysyvät, miksi heidän on pakko opiskella toista marginaalikieltä kun he mieluummin opiskelisivat lisää maailmankieliä.
Kaksikielisyyttä leveällä pensselillä
Vaasa tunnetaan kaksikielisenä kaupunkina. Mitä tällä tarkoitetaan, onkin sitten jo toinen asia. Kaupungin hallinto ja useimmat palvelut toimivat uskottavasti kahdella kielellä. Kuitenkin koulutus, jopa ammattiin opetus ja korkeakouluopinnotkin käydään Vaasassa pääasiassa yhdellä kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Näin on siitä huolimatta, että työelämä on täällä lähes poikkeuksetta kaksikielistä. Yhdistysrekisterin mukaan Vaasassa toimii 469 yhdistystä, joista puolet suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä. Kaksikielisiä yhdistyksiä on rekisterin mukaan 58, jotka ovat pääasiassa melko nuoria. Kun näin on, voi liioittelematta sanoa, että Vaasa muodostuu oikeastaan kahdesta kielen perusteella jakautuneesta kaupungista.
Olen yrittänyt selvittää, millaisia kieleen perustuvia tilastoja on saatavilla työpaikkatarpeesta ja työttömyydestä eri aloilla. Julkisuudessa tällaisia tilastoja ei näy. Käsipelillä saatiin selville, että Vaasassa oli lokakuun lopussa työttömänä 2134 henkilöä, joista ruotsin äidinkielekseen oli ilmoittanut 286 eli 13 %. Kun ruotsinkielisten osuus Vaasan väestöstä on noin 25 % voidaan todeta, että ruotsinkieli suojaa työttömyydeltä. Asia voidaan ilmaista niinkin, että suomenkielisten mahdollisuus saada työtä Vaasasta on heikompi kuin ruotsinkielisten. Näin on vaikka he osaavat ainakin pakkoruotsin.
Työpaikkaennusteiden osalta en ole löytänyt mitään selvitystä, jossa työpaikkojen tarvetta eri aloille olisi arvioitu kielen perusteella. Odotin, että myös kaksikielisyysvaatimus olisi tullut tässä esiin yhtenä faktorina. Opetushallituksessa tehdään kyllä erikseen aloituspaikkasuunnitteita ruotsinkielisille. Kysyessäni, mihin nämä luvut sitten perustuvat, vastaus oli että ruotsinkielisiksi rekisteröityneitten nuorten määriin! Tämä oli yllättävä vastaus. Täytyyhän aloituspaikkojen rakenne ja volyymit perustaa myös kysyntään.
Vaasassa on puhuttu ja toimittu kaksikielisen juristikoulutuksen hyväksi. Hyvä niin. Missä viipyvät toimet muun kaksikielisen opetuksen osalta? Minusta Vaasalle ei voi riittää nyhrystely joidenkin detaljien kanssa. Tarvitsemme leveämpää pensseliä kaksikielisen opetuksen aikaansaamiseksi. Kaksikielisen opetuksen aikaan saaminen työelämän tarvitsemille aloille vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Yhteistyöhimmelit ovat hitaita ja raskaita ylläpitää ja siksi riittämätön tapa selviytyä. Kuinka monta vuosikymmentä ministeri Jaakko Numminen onkaan työntänyt tätä viestiään Vaasaan! Ja kuinka härkäpäisesti täällä onkaan pidetty kiinni kielen perusteella jakautuneista yksiköistä. Ikäluokat pienevät ja kilpailu kiristyy. Totuuden hetki koittaa myös Vaasalle.
Olen yrittänyt selvittää, millaisia kieleen perustuvia tilastoja on saatavilla työpaikkatarpeesta ja työttömyydestä eri aloilla. Julkisuudessa tällaisia tilastoja ei näy. Käsipelillä saatiin selville, että Vaasassa oli lokakuun lopussa työttömänä 2134 henkilöä, joista ruotsin äidinkielekseen oli ilmoittanut 286 eli 13 %. Kun ruotsinkielisten osuus Vaasan väestöstä on noin 25 % voidaan todeta, että ruotsinkieli suojaa työttömyydeltä. Asia voidaan ilmaista niinkin, että suomenkielisten mahdollisuus saada työtä Vaasasta on heikompi kuin ruotsinkielisten. Näin on vaikka he osaavat ainakin pakkoruotsin.
Työpaikkaennusteiden osalta en ole löytänyt mitään selvitystä, jossa työpaikkojen tarvetta eri aloille olisi arvioitu kielen perusteella. Odotin, että myös kaksikielisyysvaatimus olisi tullut tässä esiin yhtenä faktorina. Opetushallituksessa tehdään kyllä erikseen aloituspaikkasuunnitteita ruotsinkielisille. Kysyessäni, mihin nämä luvut sitten perustuvat, vastaus oli että ruotsinkielisiksi rekisteröityneitten nuorten määriin! Tämä oli yllättävä vastaus. Täytyyhän aloituspaikkojen rakenne ja volyymit perustaa myös kysyntään.
Vaasassa on puhuttu ja toimittu kaksikielisen juristikoulutuksen hyväksi. Hyvä niin. Missä viipyvät toimet muun kaksikielisen opetuksen osalta? Minusta Vaasalle ei voi riittää nyhrystely joidenkin detaljien kanssa. Tarvitsemme leveämpää pensseliä kaksikielisen opetuksen aikaansaamiseksi. Kaksikielisen opetuksen aikaan saaminen työelämän tarvitsemille aloille vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Yhteistyöhimmelit ovat hitaita ja raskaita ylläpitää ja siksi riittämätön tapa selviytyä. Kuinka monta vuosikymmentä ministeri Jaakko Numminen onkaan työntänyt tätä viestiään Vaasaan! Ja kuinka härkäpäisesti täällä onkaan pidetty kiinni kielen perusteella jakautuneista yksiköistä. Ikäluokat pienevät ja kilpailu kiristyy. Totuuden hetki koittaa myös Vaasalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)