Kun Pohjalainen haastatteli Vaasan kaupunginhallituksen uusia jäseniä, meri mainittiin kuin yhdestä suusta Vaasan vahvuudeksi. Samanlaisia vastauksia on annettu aina. Kun me vaasalaiset arvostamme meren merkityksen elämässämme näin korkeaan asemaan, on syytä pohtia mitä sillä oikein tarkoitamme. Onko meri Vaasan todellinen vetovoimatekijä vai ei, voisiko se olla brändimme? Mitä olemme tehneet sen hyväksi, että Vaasan merellisyydelle on katetta eikä se jää pelkäksi hokemaksi? Vai onko kenties niin, että Vaasan merellisyys on yksityisyyden piiriin kuuluvaa romantiikkaa?
Vaasan kaupunki on pyrkinyt jo pitemmän aikaa ankkuroimaan kehittämisen visioihin, strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin menestystekijöihin. Vaasan aiempi visio ”Vaasa – merellinen menestyjä” on vaihdettu uuteen. Nyt visiona on ”Vaasa – energiaa hyvään elämään”. Strategisissa tavoitteissa ja kriittisissä menestystekijöissä sen paremmin kuin valtuustoa sitovissa tavoitteissakaan ei ole enää mitään mainintoja merellisyydestä.
Vaikka meri on pyyhitty tyystin pois valtuustoa sitovista teksteistä, ei meri tietenkään ole mihinkään hävinnyt. Merenrantatonteista haaveillaan yhä, lähisaaristoon pitäisi päästä vaikka ei omista venettä, rantakahviloita saisi olla jne. Merellisyyden lunastaminen teoilla on ollut pulmallinen tehtävä jo vuosikymmenten ajan. Näihin päiviin saakka on puuttunut uskallusta ottaa keskeisimpiä kaupunginrantoja uuteen kaavalliseen käsittelyyn. Selitystekstiksi kelvannee sekin, että kaupungin väkiluku on liian pieni kantaakseen yhtä aikaa vilkkaat ja houkuttelevat palvelut sekä torin liepeillä että rannan tuntumassa.
Itselläni on hyvässä muistissani aloitteeni kehittää Hietasaaresta Vaasan kesäviettoparatiisi. Olisi tarvittu mm. kaikille avoimia kesäsaunoja, tasokkaita kahviloita, vesiurheilun vuokraustoimintaa ja päivittäistä ohjattua toimintaa kesäisin. Jokin suunnitelma 1980-luvulla Hietasaarelle jopa laadittiin, mutta sen pitemmälle ei päästy. Homma hajosi kun palveluja alettiinkin kehittää Vaskiluotoon. Kysymyksessä oli kuitenkin kaksi eri konseptia. Vaskiluoto on turistien kesämekka, Hietasaaresta olisi voinut tulla kaupunkilaisten kesämekka.
Poliittisessa keskustelussa on vähätelty Vaasan kesäaktiviteettien tarvetta koska ”kaikilla vaasalaisilla” on muka mökki saaristossa. Ulkopuolinen pääsee Vaasan kauniiseen saaristoon edelleen heikosti. Kysyntä luo tarjontaa, mutta myös hyvin brändätty tarjonta voi luoda kysyntää. Vaasalla on muutamia raikkaita kesätapahtumia, mutta ne eivät vielä riitä merellisyyttä korostavaksi brändiksi saakka. Vaihtoehtoja on vielä kovin vähän tai ne tunnetaan puutteellisesti.
Maailmanperintöalue Raippaluodossa on megaluokan optio merellisten palvelujen kehittämisen osalta. Tällä tiellä olemme vasta alussa. Tässä on Mustasaarelle, Vaasalle ja muille toimijoille yhteinen haaste, josta kinaa on vaikea saada aikaan ainakaan sen jälkeen kun tuulivoimala-asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
lauantai 15. tammikuuta 2011
Havaintoja sairaalanmaailmasta
Pääsin tässä katsomaan sairaalaelämää potilaan näkökulmasta vajaan viikon ajan. En ole löytänyt mitään moitittavaa itse hoidon osalta. Hoitajat ovat ripeitä ja ystävällisiä, lääkäritkin alkoivat jo toisena aamuna puhua.
Mutta ketkä katsoisivat asioita potilashuollon vinkkelistä? Havaitsin, että sairaalasängyn patja oli kuin munakuppi. Ihmekös, että ristiselkä rupesi vihoittelemaan kun ei saanut tukea. Muussa ympäristössä puhuttaisiin kai puhkinaidusta sängystä. Oli siinä yrittämistä kun kuopasta piti pöngätä itseään ylös sängystä. Huomattiin, että 4-hengen huoneen muutkin sängyt olivat samanlaisia kulahtaneita. Sänkyjen mekaniikka on käsikäyttöistä, joten joka kerta kun haluaa vaihdella sängyn asentoa, on paikalle kutsuttava hoitaja. Ja on hoitajapula! Kerran yritin perushoitajaa saada hoitamaan homman kun hän oli kohdalla, mutta tehtävä oli hierarkiassa viikattu sairaanhoitajalle. Huvittavaa on, että sängyn vaivoja hoidetaan potilaalle annettavin särkylääkkein. -- Monet matkaavat maailmalla jo lempityynynsä kanssa, mutta oman patjan kanssa on hieman hankalampaa.
Siunatuksi lopuksi on puhuttava vessoista. Potilaat tällä osastolla vuotavat usein molemmista päistä. Henkilökunta ei ole yhtenään putsaamassa vessoja, joten näky on usein kuin junan vessassa. Näinä sairaalabakteerien aikoina yksi sairaanhoitaja sanoi: ”Tällaista täällä aina on”. Toinen taas totesi, että ”peskää käsiänne, kyllä se siitä”. Tarina ei pääty tähän sillä huoneemme vessa teki tenän eikä enää huuhtele. Näin viikonloppuna keskussairaalassa ei ole kuulemma huoltomiehiä saatavilla. Me naiset pyöritämme päätämme epäuskoisina. Käytävillä on pari vessaa, mutta ne ovat siistejä vain muutaman kerran vuorokaudessa. Mitään seurantalistaa ei ole näkyvillä siivousten ajankohdista ja määristä.
Mutta ketkä katsoisivat asioita potilashuollon vinkkelistä? Havaitsin, että sairaalasängyn patja oli kuin munakuppi. Ihmekös, että ristiselkä rupesi vihoittelemaan kun ei saanut tukea. Muussa ympäristössä puhuttaisiin kai puhkinaidusta sängystä. Oli siinä yrittämistä kun kuopasta piti pöngätä itseään ylös sängystä. Huomattiin, että 4-hengen huoneen muutkin sängyt olivat samanlaisia kulahtaneita. Sänkyjen mekaniikka on käsikäyttöistä, joten joka kerta kun haluaa vaihdella sängyn asentoa, on paikalle kutsuttava hoitaja. Ja on hoitajapula! Kerran yritin perushoitajaa saada hoitamaan homman kun hän oli kohdalla, mutta tehtävä oli hierarkiassa viikattu sairaanhoitajalle. Huvittavaa on, että sängyn vaivoja hoidetaan potilaalle annettavin särkylääkkein. -- Monet matkaavat maailmalla jo lempityynynsä kanssa, mutta oman patjan kanssa on hieman hankalampaa.
Siunatuksi lopuksi on puhuttava vessoista. Potilaat tällä osastolla vuotavat usein molemmista päistä. Henkilökunta ei ole yhtenään putsaamassa vessoja, joten näky on usein kuin junan vessassa. Näinä sairaalabakteerien aikoina yksi sairaanhoitaja sanoi: ”Tällaista täällä aina on”. Toinen taas totesi, että ”peskää käsiänne, kyllä se siitä”. Tarina ei pääty tähän sillä huoneemme vessa teki tenän eikä enää huuhtele. Näin viikonloppuna keskussairaalassa ei ole kuulemma huoltomiehiä saatavilla. Me naiset pyöritämme päätämme epäuskoisina. Käytävillä on pari vessaa, mutta ne ovat siistejä vain muutaman kerran vuorokaudessa. Mitään seurantalistaa ei ole näkyvillä siivousten ajankohdista ja määristä.
maanantai 13. joulukuuta 2010
Vaasan kh:n budjettipuheenvuoro
Marjatta Vehkaoja
Vaasan kaupunginhallituksen I vpj.
13.12.2010 kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa
-------------------------------------------------------------------------------
Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige
Kulunut vuosi on ollut Vaasalle merkittävä sillä olemme panneet alulle kuntaliitosselvityksen Vähänkyrön kanssa. Tämä on säteillyt uutta toivoa seutukunnallemme, sillä nyt tuntuu siltä, että olemme mukana hyvässä kyydissä. Kun monikuntaliitos ei näytä todennäköiseltä lyhyellä aikavälillä, on tärkeää, että keskitymme nyt oman hallintomme kehittämiseen. Olemme tehneet tarvittavat päätökset johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja valinneet kolme uutta toimialajohtajaa. Vaasa kulkee virkeästi kohti uutta aikaa.
Detta år har varit betydelsefullt för Vasa eftersom vi har kört igång kommunsammanslagningsutredningen med Lillkyrö. Vi har därigenom fått nytt hopp eftersom det känns nu, att farten är bra. Samtidigt tycks det vara självklart, att vi inte kan önska, att flera kommuner än kanske Lillkyrö sammanslås med Vasa på kort sikt. Därför måste vi nu fokusera resurserna för att utveckla vår egen administration. Vi har fattat behövliga beslut då det gäller omstruktureringen av ledarsystemet och vi har valt tre nya sektorchefer.
Suomen talous elpyy. Taantumaa edeltänyt tuotantotaso saavutetaan SP:n ennusteen mukaan vasta v. 2012. Valtionvarainministeriö huomauttaa juuri julkistetussa raportissaan, että julkinen talous ei ole ongelmissa vain Kreikassa, Irlannissa ja eräissä muissa EU-maissa. Viesti maan seuraavalle hallitukselle on, että Suomi uppoaa velkoihin jos julkisen talouden suuntaa ei muuteta. Kestävyysvajeen poistaminen edellyttäisi julkisen talouden painolastin keventämistä yli 10 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Rakenneuudistusten lisäksi tarvittaisiin verojen korotuksia ja menojen leikkauksia. Näissä valtakunnallisissa raameissa Vaasan on löydettävä keinot, joilla selviydymme eteenpäin kaupunkilaisten hyvinvointia edistäen.
Vaasan kaupungin osalta kehitys jatkuu koko maata myönteisempänä. Uusia työpaikkoja syntyy ja väestömäärä kasvaa, mitkä lisäävät tosin myös palvelutarvetta. Vaasan vetovoiman vahvistumisesta kertoo se, että nettopendelöinnin kasvu jatkuu. Hyvänä pysyneen ansio-ja työllisyyskehityksen seurauksena Vaasan kunnallisveron tuotto on ollut yhtäjaksoisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Vaikka Vaasa on saanut paljon yhteisöveroa, sen heilahtelut vaikeuttavat kaupungin taloussuunnittelua varsinkin jatkossa. Valtion muutkaan toimenpiteet eivät ole aina ennustettavissa, mutta valtiontalouden vaikeudet ennakoivat kovempia aikoja kaikille kunnille, myös Vaasalle.
Nyt valtuuston päätettäväksi esitetty talousarvioehdotus on viimeinen, joka on valmisteltu nykyisellä johtomallilla. Systeemi muuttuu kun saamme uudet toimialajohtajat. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta niin kaupunginvaltuustolta, kaupunginhallitukselta, muilta luottamuselimiltä kuin myös kaupunginjohtajalta. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää on valmisteltu jo pitkään. On pettymys, että näillä näkymin reaaliaikaiset ja yhteensopivat uudet taloushallinnon järjestelmät saadaan käyttöön vasta 2012-2013.
Jos Vaasa haluaa kehittyä – niin kuin uskon – sen tulee huolehtia siitä, että sillä on myös varaa kehittyä. Ideaalimalli kaupungin kehittämisestä on, että se perustuu valtuuston hyväksymiin strategioihin, jotka puolestaan on jalkautettu toimialoille ja edelleen tulosalueille. Olemme harjoitelleet tätä prosessia jo joitakin vuosia, mutta vieläkään emme ole täysin onnistuneet prosessin aikataulutuksessa, vaan strategiat hyväksytään tänäkin vuonna vasta samassa kokouksessa kuin budjetti
Tätäkin olennaisempaa on, että kriittiset menestystekijät (muutoksen suunta) ja toiminnalliset tavoitteet kyetään määrittelemään nykyistä konkreettisemmin ja niiden saavuttamista kyetään mittaamaan. Vielä ei ole täysin ymmärretty miten tasokkaan toiminnan ohjauksen ja seurantajärjestelmän strategiaan perustuva johtamismalli edellyttää jotta sen mukaisia tuloksia saadaan myös aikaan. Esimerkiksi otan juuri budjettikehykset, joiden laadinnassa poliittisen arvioinnin mahdollisuudet jäävät edelleen vähäisiksi. Kuitenkin kehyksiä annettaessa otetaan ratkaisevimmat askelmerkit. Strateginen johtaminen on sisäistettävä toimintatapa kaikille prosessiin osallistuville, mutta erityisesti kaupunginvaltuustolle. Olemme hyvällä tiellä, mutta vielä tarvitaan paljon lisää skarppausta.
Vaasan talousarvio on perinteisesti laadittu varovaisuutta noudattaen, mistä syystä keskustelu on loppuvuodesta kulkenut toistuvasti siihen suuntaan, että rahaa olisi riittänyt enempäänkin. Tämä on harhaa ainakin nyt sillä investoinnit joudutaan tekemään pääasiassa velalla. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseen 39 m€. Lainamäärämme lähes kaksinkertaistuu eli lainamäärä on vuonna 2013 asukasta kohti jo 3103 €. Siirrymme näin niiden kuntien joukkoon, jotka ovat eniten velkaantuneita. Olennaista on oivaltaa, että lainojen hoito tulee syömään lisääntyvässä määrin liikkumavaraamme suhteessa kokonaismenoihin. Talousarvion 2011 mukaan vuosikatteen kehitys jatkuu 2013 saakka kyllä plussalla. Silti kumulatiivinen alijäämä yllättää vuonna 2013, jolloin se olisi 11 m€. Budjetti ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma on laadittu sen varaan, että veroprosentti pysyy nykyisellään.
Kaupunginhallitus on tunnistanut taloudelliset uhat ja pitää siksi välttämättömänä, että käyttötalouden kustannuskehitys saadaan nykyistä parempaan hallintaan. Laskelmien mukaan pääsemme ensi vuonna 5,4 %:n nettomenojen kasvuun kun se on aiemmin ollut tasolla 9 %. Esimerkiksi Espoo ja Tampere pystyvät painamaan nettomenojensa kasvun jo ensi vuonna alle 2 %:n. Me olemme asettaneet tavoitteeksemme, että pääsemme tähän vuosina 2012-2013.
Stadsstyrelsen har förstått de ekonomiska riskerna och anser det vara därför oumbärligt, att vi får tillväxten av driftskostnaderna till en lägre nivå. Jämfört med årets tillväxt kommer vi att banta tillväxten av nettoutgifterna till 5,4 % under kommande året. T.ex. Esbo och Tammerfors lyckas komma ner till under 2 %. Till dessa dagar har vi kört på 9 % tillväxt. Men också vi har en stark vilja att nå 2 % nivån under 2012-2013.
Tällaiseen tulokseen emme voi päästä ilman hellittämättömiä ponnisteluja. Nykyään tunnustetaan jo laajasti että julkisen sektorin tuottavuuden jatkuva ja huomattava kasvu on keskeinen edellytys nykymuotoisen hyvinvointivaltion säilyttämiselle myös tulevaisuudessa. Tehtävä on haasteellinen. Vastakkainasettelua tehokkaan ja laadukkaan julkisen sektorin kesken uusin tutkimus ei tue joskin tunnustetaan, että palvelujen laatua ja vaikuttavuutta koskevia osuuksia indikaattorijoukossa on vahvistettava. On tärkeää, että Vaasa on mukana VVM:n vetämässä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa. Tästä huolimatta budjettivalmistelijamme eivät ole rohjenneet esittää numeerista tuottavuuden kasvuvaatimusta valtuustoa sitovaksi tavoitteeksi.
Monet kunnallisvaltuustot ovat luopuneet budjettikäsittelyyn liitetyistä ns. virkapaketeista, joissa vakanssit määritellään yksityiskohtaisesti. Myös Vaasan kaupunginhallitus on keskustellut aiheesta. Virkapaketit on jäänne niiltä ajoilta jolloin valtiovalta vuosittain hyväksyi tarkkaan korvamerkittyjä valtionosuusvirkoja sosiaali-ja terveydenhuoltoon ja päivähoitoon. Tämä on jo pitkään ollut historiaa. Määrällisesti virkapakettia paljon olennaisempaa on arvioida esimerkiksi, miten eläköitymisen seurauksena vapautuvat resurssit kohdennetaan uudelleen. Virkapakettiin keskittyvässä budjettikäsittelyssä jää helposti näkemättä resurssien kokonaisuus kun oman työn vaihtoehtona palveluja ostetaan enenevässä määrin myös ulkoa. Kokonaisbudjetti on ratkaiseva, eivät virkapaketit ja niiden perustelut. Se miten budjetoitu raha parhaiten käytetään valtuuston määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi, täytyy olla tavoitteeseen sitoutuneiden ja tulokseen vastuutettujen virkamiesjohdon ja asianomaisten luottamuselinten asia.
Vaasa saa alkuvuodesta 2011 kolme uutta toimialajohtajaa. Heille tullaan asettamaan kovia paineita edellä kuvatun muutoksen johtamiseen olosuhteissa, joissa niukkuutta on enemmän kuin nyt. Alkanut palvelustrategiatyö antaa odotettuja välineitä jatkotyölle. Palvelujen järjestämisessä on korostettava kuntalaislähtöisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja, asukkaiden omavastuuta, monipuolisia palvelujen tuottamistapoja sekä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan enemmän sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta julkisen sektorin ja järjestökentän kesken, yksityissektoriakaan unohtamatta. Pelkästään markkinavoimien armoille ei kuitenkaan pidä jättäytyä. Oman palvelutuotannon kustannusrakenne ja kilpailukyky yksityiseen nähden on tunnettava. Tarvitaan myös sen varmistamista, että yksittäiset tulosalueet eivät pyri osaoptimointiin kokonaishyödyn kustannuksella. Lähelle kotia tulevien palveluverkostojen varmistaminen systemaattisella yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa on asukkaiden kannalta yksi ydinkysymyksistä. Tässä voi viitata siihen, että Vaasassa on noin 450 rekisteröityä yhdistystä. Lisäämällä yhdistysten tukemista voidaan saada aikaan merkittävää vipuvaikutusta hyvinvoinnin eri osa-alueille. Meillä on varaa antaa enemmän tilaa asukkaitten itsemääräämisoikeudelle ja aloitteellisuudelle omissa asioissaan.
Hyvät valtuutetut,
Kaupunginhallitus on valmistellut budjetin erittäin hyvän yhteistyön hengessä. Vain muutamasta asiasta äänestimme. Perinteiseen tapaan olemme toki varautuneet valtuustoryhmistä tuleviin muutosesityksiin. Valtuusto varmasti ymmärtää kohtuullisuuden arvon.
Stadsstyrelsen har förberett budgeten i mycket god anda. Vi behövde rösta bara några få gånger. Som traditionen i Vasa är, vill också fullmäktige starkt säga sitt. Vi är förberedda till det. Vi litar på det, att fullmäktige förstår vad rimlighet betyder vid detta sammanhang.
Haluan tässä yhteydessä kaupunginhallituksen puolesta kiittää kaikkia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän vaativaan budjettiprosessiin.
Vaasan kaupunginhallituksen I vpj.
13.12.2010 kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa
-------------------------------------------------------------------------------
Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige
Kulunut vuosi on ollut Vaasalle merkittävä sillä olemme panneet alulle kuntaliitosselvityksen Vähänkyrön kanssa. Tämä on säteillyt uutta toivoa seutukunnallemme, sillä nyt tuntuu siltä, että olemme mukana hyvässä kyydissä. Kun monikuntaliitos ei näytä todennäköiseltä lyhyellä aikavälillä, on tärkeää, että keskitymme nyt oman hallintomme kehittämiseen. Olemme tehneet tarvittavat päätökset johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja valinneet kolme uutta toimialajohtajaa. Vaasa kulkee virkeästi kohti uutta aikaa.
Detta år har varit betydelsefullt för Vasa eftersom vi har kört igång kommunsammanslagningsutredningen med Lillkyrö. Vi har därigenom fått nytt hopp eftersom det känns nu, att farten är bra. Samtidigt tycks det vara självklart, att vi inte kan önska, att flera kommuner än kanske Lillkyrö sammanslås med Vasa på kort sikt. Därför måste vi nu fokusera resurserna för att utveckla vår egen administration. Vi har fattat behövliga beslut då det gäller omstruktureringen av ledarsystemet och vi har valt tre nya sektorchefer.
Suomen talous elpyy. Taantumaa edeltänyt tuotantotaso saavutetaan SP:n ennusteen mukaan vasta v. 2012. Valtionvarainministeriö huomauttaa juuri julkistetussa raportissaan, että julkinen talous ei ole ongelmissa vain Kreikassa, Irlannissa ja eräissä muissa EU-maissa. Viesti maan seuraavalle hallitukselle on, että Suomi uppoaa velkoihin jos julkisen talouden suuntaa ei muuteta. Kestävyysvajeen poistaminen edellyttäisi julkisen talouden painolastin keventämistä yli 10 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Rakenneuudistusten lisäksi tarvittaisiin verojen korotuksia ja menojen leikkauksia. Näissä valtakunnallisissa raameissa Vaasan on löydettävä keinot, joilla selviydymme eteenpäin kaupunkilaisten hyvinvointia edistäen.
Vaasan kaupungin osalta kehitys jatkuu koko maata myönteisempänä. Uusia työpaikkoja syntyy ja väestömäärä kasvaa, mitkä lisäävät tosin myös palvelutarvetta. Vaasan vetovoiman vahvistumisesta kertoo se, että nettopendelöinnin kasvu jatkuu. Hyvänä pysyneen ansio-ja työllisyyskehityksen seurauksena Vaasan kunnallisveron tuotto on ollut yhtäjaksoisessa kasvussa vuodesta 2004 lähtien. Vaikka Vaasa on saanut paljon yhteisöveroa, sen heilahtelut vaikeuttavat kaupungin taloussuunnittelua varsinkin jatkossa. Valtion muutkaan toimenpiteet eivät ole aina ennustettavissa, mutta valtiontalouden vaikeudet ennakoivat kovempia aikoja kaikille kunnille, myös Vaasalle.
Nyt valtuuston päätettäväksi esitetty talousarvioehdotus on viimeinen, joka on valmisteltu nykyisellä johtomallilla. Systeemi muuttuu kun saamme uudet toimialajohtajat. Tämä edellyttää toimintatapojen muutosta niin kaupunginvaltuustolta, kaupunginhallitukselta, muilta luottamuselimiltä kuin myös kaupunginjohtajalta. Uutta toiminnanohjausjärjestelmää on valmisteltu jo pitkään. On pettymys, että näillä näkymin reaaliaikaiset ja yhteensopivat uudet taloushallinnon järjestelmät saadaan käyttöön vasta 2012-2013.
Jos Vaasa haluaa kehittyä – niin kuin uskon – sen tulee huolehtia siitä, että sillä on myös varaa kehittyä. Ideaalimalli kaupungin kehittämisestä on, että se perustuu valtuuston hyväksymiin strategioihin, jotka puolestaan on jalkautettu toimialoille ja edelleen tulosalueille. Olemme harjoitelleet tätä prosessia jo joitakin vuosia, mutta vieläkään emme ole täysin onnistuneet prosessin aikataulutuksessa, vaan strategiat hyväksytään tänäkin vuonna vasta samassa kokouksessa kuin budjetti
Tätäkin olennaisempaa on, että kriittiset menestystekijät (muutoksen suunta) ja toiminnalliset tavoitteet kyetään määrittelemään nykyistä konkreettisemmin ja niiden saavuttamista kyetään mittaamaan. Vielä ei ole täysin ymmärretty miten tasokkaan toiminnan ohjauksen ja seurantajärjestelmän strategiaan perustuva johtamismalli edellyttää jotta sen mukaisia tuloksia saadaan myös aikaan. Esimerkiksi otan juuri budjettikehykset, joiden laadinnassa poliittisen arvioinnin mahdollisuudet jäävät edelleen vähäisiksi. Kuitenkin kehyksiä annettaessa otetaan ratkaisevimmat askelmerkit. Strateginen johtaminen on sisäistettävä toimintatapa kaikille prosessiin osallistuville, mutta erityisesti kaupunginvaltuustolle. Olemme hyvällä tiellä, mutta vielä tarvitaan paljon lisää skarppausta.
Vaasan talousarvio on perinteisesti laadittu varovaisuutta noudattaen, mistä syystä keskustelu on loppuvuodesta kulkenut toistuvasti siihen suuntaan, että rahaa olisi riittänyt enempäänkin. Tämä on harhaa ainakin nyt sillä investoinnit joudutaan tekemään pääasiassa velalla. Nettolainanottoa tarvitaan investointien rahoittamiseen 39 m€. Lainamäärämme lähes kaksinkertaistuu eli lainamäärä on vuonna 2013 asukasta kohti jo 3103 €. Siirrymme näin niiden kuntien joukkoon, jotka ovat eniten velkaantuneita. Olennaista on oivaltaa, että lainojen hoito tulee syömään lisääntyvässä määrin liikkumavaraamme suhteessa kokonaismenoihin. Talousarvion 2011 mukaan vuosikatteen kehitys jatkuu 2013 saakka kyllä plussalla. Silti kumulatiivinen alijäämä yllättää vuonna 2013, jolloin se olisi 11 m€. Budjetti ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma on laadittu sen varaan, että veroprosentti pysyy nykyisellään.
Kaupunginhallitus on tunnistanut taloudelliset uhat ja pitää siksi välttämättömänä, että käyttötalouden kustannuskehitys saadaan nykyistä parempaan hallintaan. Laskelmien mukaan pääsemme ensi vuonna 5,4 %:n nettomenojen kasvuun kun se on aiemmin ollut tasolla 9 %. Esimerkiksi Espoo ja Tampere pystyvät painamaan nettomenojensa kasvun jo ensi vuonna alle 2 %:n. Me olemme asettaneet tavoitteeksemme, että pääsemme tähän vuosina 2012-2013.
Stadsstyrelsen har förstått de ekonomiska riskerna och anser det vara därför oumbärligt, att vi får tillväxten av driftskostnaderna till en lägre nivå. Jämfört med årets tillväxt kommer vi att banta tillväxten av nettoutgifterna till 5,4 % under kommande året. T.ex. Esbo och Tammerfors lyckas komma ner till under 2 %. Till dessa dagar har vi kört på 9 % tillväxt. Men också vi har en stark vilja att nå 2 % nivån under 2012-2013.
Tällaiseen tulokseen emme voi päästä ilman hellittämättömiä ponnisteluja. Nykyään tunnustetaan jo laajasti että julkisen sektorin tuottavuuden jatkuva ja huomattava kasvu on keskeinen edellytys nykymuotoisen hyvinvointivaltion säilyttämiselle myös tulevaisuudessa. Tehtävä on haasteellinen. Vastakkainasettelua tehokkaan ja laadukkaan julkisen sektorin kesken uusin tutkimus ei tue joskin tunnustetaan, että palvelujen laatua ja vaikuttavuutta koskevia osuuksia indikaattorijoukossa on vahvistettava. On tärkeää, että Vaasa on mukana VVM:n vetämässä 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmassa. Tästä huolimatta budjettivalmistelijamme eivät ole rohjenneet esittää numeerista tuottavuuden kasvuvaatimusta valtuustoa sitovaksi tavoitteeksi.
Monet kunnallisvaltuustot ovat luopuneet budjettikäsittelyyn liitetyistä ns. virkapaketeista, joissa vakanssit määritellään yksityiskohtaisesti. Myös Vaasan kaupunginhallitus on keskustellut aiheesta. Virkapaketit on jäänne niiltä ajoilta jolloin valtiovalta vuosittain hyväksyi tarkkaan korvamerkittyjä valtionosuusvirkoja sosiaali-ja terveydenhuoltoon ja päivähoitoon. Tämä on jo pitkään ollut historiaa. Määrällisesti virkapakettia paljon olennaisempaa on arvioida esimerkiksi, miten eläköitymisen seurauksena vapautuvat resurssit kohdennetaan uudelleen. Virkapakettiin keskittyvässä budjettikäsittelyssä jää helposti näkemättä resurssien kokonaisuus kun oman työn vaihtoehtona palveluja ostetaan enenevässä määrin myös ulkoa. Kokonaisbudjetti on ratkaiseva, eivät virkapaketit ja niiden perustelut. Se miten budjetoitu raha parhaiten käytetään valtuuston määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi, täytyy olla tavoitteeseen sitoutuneiden ja tulokseen vastuutettujen virkamiesjohdon ja asianomaisten luottamuselinten asia.
Vaasa saa alkuvuodesta 2011 kolme uutta toimialajohtajaa. Heille tullaan asettamaan kovia paineita edellä kuvatun muutoksen johtamiseen olosuhteissa, joissa niukkuutta on enemmän kuin nyt. Alkanut palvelustrategiatyö antaa odotettuja välineitä jatkotyölle. Palvelujen järjestämisessä on korostettava kuntalaislähtöisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja, asukkaiden omavastuuta, monipuolisia palvelujen tuottamistapoja sekä monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan enemmän sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta julkisen sektorin ja järjestökentän kesken, yksityissektoriakaan unohtamatta. Pelkästään markkinavoimien armoille ei kuitenkaan pidä jättäytyä. Oman palvelutuotannon kustannusrakenne ja kilpailukyky yksityiseen nähden on tunnettava. Tarvitaan myös sen varmistamista, että yksittäiset tulosalueet eivät pyri osaoptimointiin kokonaishyödyn kustannuksella. Lähelle kotia tulevien palveluverkostojen varmistaminen systemaattisella yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa on asukkaiden kannalta yksi ydinkysymyksistä. Tässä voi viitata siihen, että Vaasassa on noin 450 rekisteröityä yhdistystä. Lisäämällä yhdistysten tukemista voidaan saada aikaan merkittävää vipuvaikutusta hyvinvoinnin eri osa-alueille. Meillä on varaa antaa enemmän tilaa asukkaitten itsemääräämisoikeudelle ja aloitteellisuudelle omissa asioissaan.
Hyvät valtuutetut,
Kaupunginhallitus on valmistellut budjetin erittäin hyvän yhteistyön hengessä. Vain muutamasta asiasta äänestimme. Perinteiseen tapaan olemme toki varautuneet valtuustoryhmistä tuleviin muutosesityksiin. Valtuusto varmasti ymmärtää kohtuullisuuden arvon.
Stadsstyrelsen har förberett budgeten i mycket god anda. Vi behövde rösta bara några få gånger. Som traditionen i Vasa är, vill också fullmäktige starkt säga sitt. Vi är förberedda till det. Vi litar på det, att fullmäktige förstår vad rimlighet betyder vid detta sammanhang.
Haluan tässä yhteydessä kaupunginhallituksen puolesta kiittää kaikkia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet tähän vaativaan budjettiprosessiin.
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Pakkoruotsin perustelut
TV2:n suuressa pakkoruotsi-illassa pakkoruotsin perustelu alkoi väitteellä, että perustuslaki edellyttää meiltä pakkoruotsia. Tämä ei pidä paikkaansa sillä pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun mukana. Sinnikkäästi RKP:n kansanedustaja – joka myös istuu perustuslakivaliokunnan jäsenenä - sekoitti oikeuden ja pakon opiskella ruotsia. Vapaan kielivalinnan puolustajat eivät tietenkään ole poistamassa oikeutta opiskella ruotsia.
Kielikysymys on ollut tähän saakka kovin vaiettu keskusteluaihe politiikassa. Ratkaisuissa on ilmeisimmin enimmäkseen peesattu RKP:n toivomuksia. Tutkimuksella olisi tarpeellista selvittää miksi aiheesta ei keskustella eduskunnassa tai edes puolueiden sisällä. Nyt alkanut pakkoruotsikeskustelu eroaa aiemmista kansalaiskeskusteluista siinä, että se on paljon määrätietoisempaa, eikä päättyne ennen kuin olennaisia muutoksia nykykäytäntöön saadaan. Tätä eroa poliittisten puolueitten puheenjohtajat eivät ole oivaltaneet vaan ovat norsunluutorneissaan jälleen ehättäneet naulaamaan kiinni kantojaan ja tukemaan nykytilan jatkamista.
Pakkoruotsin perusteluja hallitsevat enemmän tunteet kuin tosiasiat. Kun pakkoruotsilla hankittua kielitaitoa ei pääse pitämään yllä kuin rannikon joillakin alueilla, ovat nämä opinnot melkein kaikille ajanhukkaa. Tästä tosiasiasta syntyy vastenmielisyys ruotsinopiskelua kohtaan. Väitteet siitä, että pakkoruotsi ei vie tilaa muilta kieliltä, eivät tietenkään pidä paikkaansa. Pakkoruotsi vähentää muiden valintojen mahdollisuutta sillä oppituntien kokonaismäärälle on yläraja.
Kaikkein tyrmistyttävimmät ruotsin opetuksen perustelut löytää Opetushallituksen tuntijakotyöryhmän mietinnöstä. ”…Opetuksessa totutetaan oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvatetaan häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa…” Tällä korulauseella meitä suomenkielisiä haluttaneen auttaa ymmärtämään, että ruotsin taidossa olisi jotakin erityisen ylevää.
Peruskoulun aikana ei voida opettaa kaikkea, mitä ihminen myöhemmässä elämässään mahdollisesti tarvitsee. Tärkeää olisi oppia oppimaan. Äidinkielen perusteellinen hallinta ja minkä tahansa yhden vieraan hyvä hallinta antavat välineet opetella muita kieliä myös peruskoulun jälkeen. Elinikäisen oppimisen idea tukee tätä ajatusta.
Nuoremme odottavat nykyistä parempia perusteluja peruskoulun pakkoruotsille. He kysyvät, miksi heidän on pakko opiskella toista marginaalikieltä kun he mieluummin opiskelisivat lisää maailmankieliä.
Kielikysymys on ollut tähän saakka kovin vaiettu keskusteluaihe politiikassa. Ratkaisuissa on ilmeisimmin enimmäkseen peesattu RKP:n toivomuksia. Tutkimuksella olisi tarpeellista selvittää miksi aiheesta ei keskustella eduskunnassa tai edes puolueiden sisällä. Nyt alkanut pakkoruotsikeskustelu eroaa aiemmista kansalaiskeskusteluista siinä, että se on paljon määrätietoisempaa, eikä päättyne ennen kuin olennaisia muutoksia nykykäytäntöön saadaan. Tätä eroa poliittisten puolueitten puheenjohtajat eivät ole oivaltaneet vaan ovat norsunluutorneissaan jälleen ehättäneet naulaamaan kiinni kantojaan ja tukemaan nykytilan jatkamista.
Pakkoruotsin perusteluja hallitsevat enemmän tunteet kuin tosiasiat. Kun pakkoruotsilla hankittua kielitaitoa ei pääse pitämään yllä kuin rannikon joillakin alueilla, ovat nämä opinnot melkein kaikille ajanhukkaa. Tästä tosiasiasta syntyy vastenmielisyys ruotsinopiskelua kohtaan. Väitteet siitä, että pakkoruotsi ei vie tilaa muilta kieliltä, eivät tietenkään pidä paikkaansa. Pakkoruotsi vähentää muiden valintojen mahdollisuutta sillä oppituntien kokonaismäärälle on yläraja.
Kaikkein tyrmistyttävimmät ruotsin opetuksen perustelut löytää Opetushallituksen tuntijakotyöryhmän mietinnöstä. ”…Opetuksessa totutetaan oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvatetaan häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa…” Tällä korulauseella meitä suomenkielisiä haluttaneen auttaa ymmärtämään, että ruotsin taidossa olisi jotakin erityisen ylevää.
Peruskoulun aikana ei voida opettaa kaikkea, mitä ihminen myöhemmässä elämässään mahdollisesti tarvitsee. Tärkeää olisi oppia oppimaan. Äidinkielen perusteellinen hallinta ja minkä tahansa yhden vieraan hyvä hallinta antavat välineet opetella muita kieliä myös peruskoulun jälkeen. Elinikäisen oppimisen idea tukee tätä ajatusta.
Nuoremme odottavat nykyistä parempia perusteluja peruskoulun pakkoruotsille. He kysyvät, miksi heidän on pakko opiskella toista marginaalikieltä kun he mieluummin opiskelisivat lisää maailmankieliä.
Kaksikielisyyttä leveällä pensselillä
Vaasa tunnetaan kaksikielisenä kaupunkina. Mitä tällä tarkoitetaan, onkin sitten jo toinen asia. Kaupungin hallinto ja useimmat palvelut toimivat uskottavasti kahdella kielellä. Kuitenkin koulutus, jopa ammattiin opetus ja korkeakouluopinnotkin käydään Vaasassa pääasiassa yhdellä kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Näin on siitä huolimatta, että työelämä on täällä lähes poikkeuksetta kaksikielistä. Yhdistysrekisterin mukaan Vaasassa toimii 469 yhdistystä, joista puolet suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä. Kaksikielisiä yhdistyksiä on rekisterin mukaan 58, jotka ovat pääasiassa melko nuoria. Kun näin on, voi liioittelematta sanoa, että Vaasa muodostuu oikeastaan kahdesta kielen perusteella jakautuneesta kaupungista.
Olen yrittänyt selvittää, millaisia kieleen perustuvia tilastoja on saatavilla työpaikkatarpeesta ja työttömyydestä eri aloilla. Julkisuudessa tällaisia tilastoja ei näy. Käsipelillä saatiin selville, että Vaasassa oli lokakuun lopussa työttömänä 2134 henkilöä, joista ruotsin äidinkielekseen oli ilmoittanut 286 eli 13 %. Kun ruotsinkielisten osuus Vaasan väestöstä on noin 25 % voidaan todeta, että ruotsinkieli suojaa työttömyydeltä. Asia voidaan ilmaista niinkin, että suomenkielisten mahdollisuus saada työtä Vaasasta on heikompi kuin ruotsinkielisten. Näin on vaikka he osaavat ainakin pakkoruotsin.
Työpaikkaennusteiden osalta en ole löytänyt mitään selvitystä, jossa työpaikkojen tarvetta eri aloille olisi arvioitu kielen perusteella. Odotin, että myös kaksikielisyysvaatimus olisi tullut tässä esiin yhtenä faktorina. Opetushallituksessa tehdään kyllä erikseen aloituspaikkasuunnitteita ruotsinkielisille. Kysyessäni, mihin nämä luvut sitten perustuvat, vastaus oli että ruotsinkielisiksi rekisteröityneitten nuorten määriin! Tämä oli yllättävä vastaus. Täytyyhän aloituspaikkojen rakenne ja volyymit perustaa myös kysyntään.
Vaasassa on puhuttu ja toimittu kaksikielisen juristikoulutuksen hyväksi. Hyvä niin. Missä viipyvät toimet muun kaksikielisen opetuksen osalta? Minusta Vaasalle ei voi riittää nyhrystely joidenkin detaljien kanssa. Tarvitsemme leveämpää pensseliä kaksikielisen opetuksen aikaansaamiseksi. Kaksikielisen opetuksen aikaan saaminen työelämän tarvitsemille aloille vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Yhteistyöhimmelit ovat hitaita ja raskaita ylläpitää ja siksi riittämätön tapa selviytyä. Kuinka monta vuosikymmentä ministeri Jaakko Numminen onkaan työntänyt tätä viestiään Vaasaan! Ja kuinka härkäpäisesti täällä onkaan pidetty kiinni kielen perusteella jakautuneista yksiköistä. Ikäluokat pienevät ja kilpailu kiristyy. Totuuden hetki koittaa myös Vaasalle.
Olen yrittänyt selvittää, millaisia kieleen perustuvia tilastoja on saatavilla työpaikkatarpeesta ja työttömyydestä eri aloilla. Julkisuudessa tällaisia tilastoja ei näy. Käsipelillä saatiin selville, että Vaasassa oli lokakuun lopussa työttömänä 2134 henkilöä, joista ruotsin äidinkielekseen oli ilmoittanut 286 eli 13 %. Kun ruotsinkielisten osuus Vaasan väestöstä on noin 25 % voidaan todeta, että ruotsinkieli suojaa työttömyydeltä. Asia voidaan ilmaista niinkin, että suomenkielisten mahdollisuus saada työtä Vaasasta on heikompi kuin ruotsinkielisten. Näin on vaikka he osaavat ainakin pakkoruotsin.
Työpaikkaennusteiden osalta en ole löytänyt mitään selvitystä, jossa työpaikkojen tarvetta eri aloille olisi arvioitu kielen perusteella. Odotin, että myös kaksikielisyysvaatimus olisi tullut tässä esiin yhtenä faktorina. Opetushallituksessa tehdään kyllä erikseen aloituspaikkasuunnitteita ruotsinkielisille. Kysyessäni, mihin nämä luvut sitten perustuvat, vastaus oli että ruotsinkielisiksi rekisteröityneitten nuorten määriin! Tämä oli yllättävä vastaus. Täytyyhän aloituspaikkojen rakenne ja volyymit perustaa myös kysyntään.
Vaasassa on puhuttu ja toimittu kaksikielisen juristikoulutuksen hyväksi. Hyvä niin. Missä viipyvät toimet muun kaksikielisen opetuksen osalta? Minusta Vaasalle ei voi riittää nyhrystely joidenkin detaljien kanssa. Tarvitsemme leveämpää pensseliä kaksikielisen opetuksen aikaansaamiseksi. Kaksikielisen opetuksen aikaan saaminen työelämän tarvitsemille aloille vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Yhteistyöhimmelit ovat hitaita ja raskaita ylläpitää ja siksi riittämätön tapa selviytyä. Kuinka monta vuosikymmentä ministeri Jaakko Numminen onkaan työntänyt tätä viestiään Vaasaan! Ja kuinka härkäpäisesti täällä onkaan pidetty kiinni kielen perusteella jakautuneista yksiköistä. Ikäluokat pienevät ja kilpailu kiristyy. Totuuden hetki koittaa myös Vaasalle.
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
Kimppakämppiä vanhuksille
Keravalla on lähdetty toteuttamaan vanhusten kimppakämppiä kerrostaloihin. Tämä kiinnostava Helsingin Sanomissa (1.11) raportoitu innovaatio sai minut ottamaan yhteyttä Keravalle. Kaupunki on siellä hankkinut kolmen vanhuksen käyttöön huoneiston, jossa jokaisella on oma lukittava makuuhuone, muiden tilojen ollessa yhteisiä. Keravalla tällaisia yksikköjä on kaksi. Koti-ja tukipalvelut ovat tehostuneet kun useampi vanhus hyötyy kotikäynneistä kerralla. Kolme kotipalvelukäyntiä päivässä sekä ateria-ja siivouspalvelut ja hälytysjärjestelmä ovat toimintamallin runko. Tämä toimintamalli tulee selvästi palveluasumista halvemmaksi mutta pärjää sille silti laadussa.
Jäin pohtimaan, miksi tämä toimintamalli käynnistettiin kaikille vanhuksille uuteen ympäristöön? Tunnettu tosiasia on, että monet leskeytyneet asuvat tarpeisiinsa nähden ylisuurissa asunnoissa ja kokevat niissä yksinäisyyttä, jopa turvattomuutta. Missä viipyvät sellaiset innovaatiot, että yksinäinen vanhus jakaisi oman ison kotinsa oman ikäistensä ystävien kanssa? Suomalaisessa saunaseurustelukulttuurissa olemme tottuneet koko elämämme ajan näkemään toisiamme alasti, joten läheinen yhdessäolo kimppakämpässä ei liene ystävien kesken ongelma. Sinne voisi sitten hankkia samat yhteiskunnan palvelut kuin ”Keravan mallikämppään”.
Valtava potentiaali, josta olen puhunut ennenkin, on myös asunto-osakeyhtiöissä. Missä viipyvät innovaatiot, jossa olemassa olevat yhtiöt yhteisesti sopimalla ottavat enemmän vastuuta asukkaittensa jokapäiväisestä hyvinvoinnista? Yhteiskuntaa ei välttämättä tarvita välittäjäksi siihen, että talon asukkaat saavat esim. koti-ja tukipalveluja. Työnantajana voisi toimia myös asuntoyhtiö. Päätöksentekojärjestelmät asunto-osakeyhtiössä ovat jo olemassa. Monessa asiassa intressit menevät ikäryhmien yli. Tarjottimella on kaikki mahdollisuudet lähteä toteuttamaan yhteisöllisempää elämäntapaa juuri siellä, jossa jo asumme ja jossa jo toimimme. Mitä puuttuu, sen voi täydentää.
Minua kiusaa huomata, kuinka juutuksissa me suomalaiset olemme ylhäältä alaspäin tapahtuvaan ajattelumalliin. Todellisessa kansalaisyhteiskunnassa juuri kansalaisten itsensä tulee ottaa enemmän vastuuta arjestaan. Virkamiehet eivät voi tehdä tätä puolestamme. Mitä jos aloitettaisiin eristäytymisen torjunta tutustumisjuhlista taloon muutettaessa. Valoa päivään tuo jo se, että hississä tervehditään eikä murjoteta. Kun on muiden kanssa tekemisissä, myös uusille innovaatioille uskaltaa antaa tilaa. Niitä tarvitsemme erityisesti vanhushuoltoon, sillä meillä ei ole tarpeeksi hoitajia palvelemaan vanhuksia ellei palvelurakennetta muuteta nykyistä paljon selkeämmin avohoitopainotteiseksi.
Jäin pohtimaan, miksi tämä toimintamalli käynnistettiin kaikille vanhuksille uuteen ympäristöön? Tunnettu tosiasia on, että monet leskeytyneet asuvat tarpeisiinsa nähden ylisuurissa asunnoissa ja kokevat niissä yksinäisyyttä, jopa turvattomuutta. Missä viipyvät sellaiset innovaatiot, että yksinäinen vanhus jakaisi oman ison kotinsa oman ikäistensä ystävien kanssa? Suomalaisessa saunaseurustelukulttuurissa olemme tottuneet koko elämämme ajan näkemään toisiamme alasti, joten läheinen yhdessäolo kimppakämpässä ei liene ystävien kesken ongelma. Sinne voisi sitten hankkia samat yhteiskunnan palvelut kuin ”Keravan mallikämppään”.
Valtava potentiaali, josta olen puhunut ennenkin, on myös asunto-osakeyhtiöissä. Missä viipyvät innovaatiot, jossa olemassa olevat yhtiöt yhteisesti sopimalla ottavat enemmän vastuuta asukkaittensa jokapäiväisestä hyvinvoinnista? Yhteiskuntaa ei välttämättä tarvita välittäjäksi siihen, että talon asukkaat saavat esim. koti-ja tukipalveluja. Työnantajana voisi toimia myös asuntoyhtiö. Päätöksentekojärjestelmät asunto-osakeyhtiössä ovat jo olemassa. Monessa asiassa intressit menevät ikäryhmien yli. Tarjottimella on kaikki mahdollisuudet lähteä toteuttamaan yhteisöllisempää elämäntapaa juuri siellä, jossa jo asumme ja jossa jo toimimme. Mitä puuttuu, sen voi täydentää.
Minua kiusaa huomata, kuinka juutuksissa me suomalaiset olemme ylhäältä alaspäin tapahtuvaan ajattelumalliin. Todellisessa kansalaisyhteiskunnassa juuri kansalaisten itsensä tulee ottaa enemmän vastuuta arjestaan. Virkamiehet eivät voi tehdä tätä puolestamme. Mitä jos aloitettaisiin eristäytymisen torjunta tutustumisjuhlista taloon muutettaessa. Valoa päivään tuo jo se, että hississä tervehditään eikä murjoteta. Kun on muiden kanssa tekemisissä, myös uusille innovaatioille uskaltaa antaa tilaa. Niitä tarvitsemme erityisesti vanhushuoltoon, sillä meillä ei ole tarpeeksi hoitajia palvelemaan vanhuksia ellei palvelurakennetta muuteta nykyistä paljon selkeämmin avohoitopainotteiseksi.
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Lunta – tupaan?
Talvi tuli tänään Vaasaan. Aamuvarhaisen kaamoksen tunneilla oli riemullinen hetki astua paksuun ja lumipöperöön. Aivoissani kuului ”klik”. Taas on yksi vuosi vierähtänyt ja uusi alkamassa.
Lukiessani saman päivän lehtiä huomasin, että lunta oli tullut myös SDP:n tupaan. Esille oli kaivettu joku puoluetta lähellä oleva säätiö ja sen sentit presidentin-ja eurovaaleihin. Median otsikot eivät ole suhteessa tähän mennessä selville saatuun asian laajuuteen. Uskon, että vaikka kuinka asiaa kääntäisi, emme tule pärjäämään mittakaavassa muille puolueille. Emme varsinkaan RKP:tä lähellä oleville säätiöille. Tähän saakka olemme kai luottaneet siihen, että olisimme rahoituksen osalta läpinäkyvämpi puolue kuin muut. Tästä illuusiosta lienee luovuttava.
Eduskuntavaalikamppailu on alkanut ja virkavalta tarkistanut mappinsa. Kansakunnan historiaan pääsee näkyvästi ja varmasti kun ajoittaa toimenpiteet kampanjaan sopivasti. Odotettavissa lienee vielä paljon uusia otsikoita.
Lunta on tullut tupaan myös siksi, että SDP:n kannatus on käsittämättömän alhaalla. Temppuja on tehty ja lisää on luvassa. Mutta riittääkö tuo uskottavan käänteen aikaansaamiseen paremmaksi? Tuomas Nevanlinna muistuttaa demarien osallisuudesta hyvinvointivaltion alasajoon Lipposen aikana. Hän ei ole pahasti väärässä sillä samat asiat tulevat toreilla toistuvasti ja konkreettisesti vastaan – ajatelkaa, jopa 15 vuoden jälkeen! SDP:n johto ei ole halunnut selvittää vanhaa pesää.
Tässä sitä nyt ollaan, tilit selvittämättä ja vaalit tulossa. Tällä seikalla on merkitystä siihen, vaivautuvatko perinteiset kannattajamme (uudestaan) äänestämään ja/tai hakeutuvatko protestiliikkeiden kannattajiksi.
Lukiessani saman päivän lehtiä huomasin, että lunta oli tullut myös SDP:n tupaan. Esille oli kaivettu joku puoluetta lähellä oleva säätiö ja sen sentit presidentin-ja eurovaaleihin. Median otsikot eivät ole suhteessa tähän mennessä selville saatuun asian laajuuteen. Uskon, että vaikka kuinka asiaa kääntäisi, emme tule pärjäämään mittakaavassa muille puolueille. Emme varsinkaan RKP:tä lähellä oleville säätiöille. Tähän saakka olemme kai luottaneet siihen, että olisimme rahoituksen osalta läpinäkyvämpi puolue kuin muut. Tästä illuusiosta lienee luovuttava.
Eduskuntavaalikamppailu on alkanut ja virkavalta tarkistanut mappinsa. Kansakunnan historiaan pääsee näkyvästi ja varmasti kun ajoittaa toimenpiteet kampanjaan sopivasti. Odotettavissa lienee vielä paljon uusia otsikoita.
Lunta on tullut tupaan myös siksi, että SDP:n kannatus on käsittämättömän alhaalla. Temppuja on tehty ja lisää on luvassa. Mutta riittääkö tuo uskottavan käänteen aikaansaamiseen paremmaksi? Tuomas Nevanlinna muistuttaa demarien osallisuudesta hyvinvointivaltion alasajoon Lipposen aikana. Hän ei ole pahasti väärässä sillä samat asiat tulevat toreilla toistuvasti ja konkreettisesti vastaan – ajatelkaa, jopa 15 vuoden jälkeen! SDP:n johto ei ole halunnut selvittää vanhaa pesää.
Tässä sitä nyt ollaan, tilit selvittämättä ja vaalit tulossa. Tällä seikalla on merkitystä siihen, vaivautuvatko perinteiset kannattajamme (uudestaan) äänestämään ja/tai hakeutuvatko protestiliikkeiden kannattajiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)