tiistai 11. lokakuuta 2011

Luottamuspula syynä miljoonapiirin vaihtoon?

Olen ollut mukana alueemme poliittisessa päätöksenteossa 1980-luvun alusta lähtien. Vaasan läänin seutukaavaliiton ajoilta muistan, että valtapuolueet - kepulainen sisämaa ja rannikon RKP – olivat kuninkaantekijöitä, mutta monesti vastakkain. On jo arkistojuttu, että esimerkiksi kunnittaisista väestöennusteista äänestettiin! Eripura oli yksi merkittävä syy siihen, että seutukaavaliiton alueesta muodostettiin kolme maakunnallisen liiton aluetta. Rannikon suomenkielisten kannalta katsottuna tapahtui suuri vääryys sillä kulttuuriset juuremme ovat yhteisessä Etelä-Pohjanmaassa.

Alueen demariliikkeen sisällä en koskaan kokenut mitään maantieteellisiä vastakkainasetteluja. Olimme yhtä ja tuimme toisiamme idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Valitettavasti maakuntajaon jälkeen tilanne on kehittynyt nurkkapatrioottisempaan suuntaan. Maakuntalehdet eivät enää juuri hypi maakuntarajan tuolle puolen. Tämän päälle on toinenkin pysyvä raja – 8-tie ja kieli.

Minulle – junantuomalle – on toistuva ihmetyksen aihe se vihapuhe, joka näyttää rasittavan Vaasan ja Seinäjoen välejä kun puhutaan yhteistyöstä sairaanhoidon alalla. Tämä on tullut tuoreesti esille nyt kun Vaasan sairaanhoitopiiri on ehdottanut miljoonapiirin vaihtoa. Tässä yhteydessä puhutaan varsin kielteisesti myös Tampereesta ilman, että olisi tuotu pöytään ainuttakaan faktaa, tosiasiaa. Eilen viimeksi olin todistamassa puheenvuoroja, joissa hoettiin, että miljoonapiiriä on vaihdettava koska Tampereeseen ja Seinäjokeen ei voi luottaa!? Kuka ei voi luottaa? Miksi ei voida luottaa? Mitä on tehty luottamuksen palauttamiseksi jos se on menetetty? Kaukaiseen Turkuun siirtymisen perusteeksi tarvitaan paljon painavampia ja pitävämpiä syitä.

Sen vuoksi oli ilahduttavaa lukea Pohjalaisesta (11.10), että Vaasa ja Seinäjoki ovat päässeet ammattikorkeakoulutuksen osalta merkittävään yhteistyöhön, jonka tavoitteena on monipuolisten korkeakoulupalvelujen turvaaminen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Toimenpideohjelmaan kuuluu yhteistyö strategisessa suunnittelussa, henkilöstökoulutus, tietohallinto, kansainvälisyys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta.

Miksi sairaanhoitopiirimme ei pystyisi Seinäjoen kanssa samaan kuin mihin pystytään ammattikorkeakoulujen kesken? Olemassaolon kamppailussa on todellakin ensi sijassa kysymys siitä, että tämä alue pärjää edes yhdessä. Yhdessä voimme vastata laajemmasta ja laadukkaasta palvelutarjonnasta. Vaasan keskussairaalan jättäytyminen Turun kortin varaan on paljon heikompi skenaario sillä Turku ei voi taata tulevaisuuden osalta yhtään mitään. Kun terveydenhuoltomme valtavissa kustannuspaineissa hakee lisää tehokkuutta, tehtävästä ei pärjätä ilman puuttumista sairaaloiden väliseen työnjakoon ja keskittämättä tiettyjä suuria toimenpidekokonaisuuksia – kuten on jo tehty mm. lonkkaleikkausten osalta.

Seinäjoen ja Vaasan kuuluminen eri miljoonapiireihin vaikeuttaisi huomattavasti alueellisten sairaanhoitopalvelujen koordinointia ja heikentäisi tehokkuutta. Sairaitten ihmisten kannalta olisi suuri vääryys ja kohtuuttomuus olla huolehtimatta siitä, että he saisivat hoidon elleivät Vaasasta niin ainakin Seinäjoelta. Oikea tie on sopia systemaattisesta työnjaosta suoraan sairaaloiden kesken. Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien yhdistäminen on pidettävä mielessä tulevaisuuden selviytymismallina.

Faktoja pöytään miljoonapiiriasiassa

Sairaanhoitopiirimme kuuluu nykyisin Tampereen miljoonapiiriin eli Tampereen yliopistollisen keskussairaalapiirin vastuualueeseen. Sairaanhoitopiirimme ehdottaa miljoonapiirin vaihtoa eli Turun yliopistollisen miljoonapiirin alaisuuteen siirtymistä.

Sairaanhoitopiirimme (jäljempänä VSHP) ei ole todentanut syitä, joiden vuoksi sairaanhoitopiiriä olisi vaihdettava. Tällä hetkellä olemme huhujen varassa. Väitetään, että Tampere ei ole tukenut tarpeeksi Vaasaa – mitä VSHP on vaatinut tai mitä ja miksi vaatimuksiin ei ole vastattu, sitä ei ole lainkaan dokumentoitu. Käytetään ilmaisua ”Vaasa on jäänyt Seinäjoen varjoon”. Miten tämä väite perustellaan? Mitä on tehty asiantilan muuttamiseksi vuosien varrella jos väite olisi totta? Näissä hallinnollisissa kysymyksissä voi puhua vain dokumentein. Toivon, että kysymys ei olisi vain siitä, että VSHP:n hallinto on lähestynyt Tamperetta ruotsinkielisin kirjelmin ja saanut kielellisesti moitittavia vastauksia.

Miljoonapiirin vaihtoa käsittelevä raportti, jonka laadinnasta ovat vastanneet Turun, Satakunnan ja Vaasan keskussairaalapiirit, ei millään tavoin vertaile Tampereen ja Turun yliopistollisia keskussairaalapiirien tulevaisuuden optioita keskenään vaan keskittyy uuden Länsi-Suomen miljoonapiirin vahvuuksien selvittämiseen. Mainitsematta jää mm., että Tampereen yliopistollisella keskussairaalalla on Turkua laajemmat spesialiteetit. Mainitsematta jää myös, että Turku merkitsisi VSHP:n asukkaille yhä pitempiä ja vaivalloisempia matkoja hoitoon. Sen sijaan väitetään väärin, että Vaasa kuuluisi Turun intressipiiriin elämän eri osa-alueilla. Ainakin seutumme suomenkieliset tietävät varmasti, että sitoutumisasteemme sisämaahan päin on kaikkein vahvin.

Raportti ei kaihda tuomasta esille varsinaista syytä uuden miljoonapiirin luomiseen: kysymys on Turun yliopistollisen keskussairaalapiirin eloonjäämisen vahvistamisesta, jota VSHP:n mukaan liittyminen palvelisi. Tämän hinnaksi VSHP:lle myydään kahta asiaa: 1) ruotsinkieliset palvelut taataan (nykyistä paremmin!), 2) Vaasan keskussairaalan asemaa luvataan jopa nostaa nykyisestä. Mainitsematta jätetään, että Vaasan keskussairaalan tasonnosto voi tapahtua vain piirimme kuntien yhä suuremmalla rahoituksella – Turunmaa ei tätä asiaa hoida. Silti mitään takeita tasonnostosta ei voida antaa sillä kaikki riippuu erikoislääkärien saatavuudesta. Mainittakoon, että onkologia on jo nyt vaikeuksissa lääkäripulan takia vaikka se on tavanomaisen keskussairaalatason ylittävä spesialiteetti. Vaikka VSHP vaihtaisi miljoonapiiriään, Turun yliopistollinen keskussairaala ei pysty kilpailemaan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kanssa mitä tulee ns. suppeiden erikoisalojen laajuuteen.

Palaan kysymykseen Seinäjoen varjoon jäämisestä. Myös tältä osin tarvitaan verifikaatiota, todisteita. Mitä on pyydetty, mitä ei ole saatu? Toimivatko Vaasa ja Seinäjoki vihamiehinä vai pyrkivätkö yhteistyöhön? Tästäkin kaivataan verifikaatiota. Kaikki tiedämme, että kahden riita ei ole koskaan yhden syy. Tässä haluan muistuttaa VSHP:n sisäisistä ja kohtalokkaista riidoista, jotka ovat koskeneet vuosikymmenten ajan niin Pietarsaarenseutua kuin Kristiinankaupunkia. VSHP:lla ei ole osoittaa, että se olisi kyennyt hoitamaan edes vastuualueensa sisäisiä kysymyksiä rakentavalla tavalla. VSHP on toiminut vain muodollisesti yhtenä sairaanhoitopiirinä, mutta jakautunut aina kolmeen intressiosaan.

Sairastavien asukkaiden vuoksi Seinäjoki-Vaasan akselia olisi
ehdottomasti vahvistettava, onhan keskinäinen saavutettavuus mahdollista vain yhden tunnin puitteissa. Peruskoululainenkin tajuaa, että yhdessä olisimme vahvoja eli voisimme ilman merkittäviä lisäkustannuksia lisätä spesialiteetteja ja vähentää tarvetta lähteä sen paremmin Tampereelle kuin Turkuunkaan.

Hyvä kysymys on, miten Vaasaan saadaan erikoistuvia ja erikoistuneita lääkäreitä. Raportti väittää, että tämän ratkaisisi miljoonapiirin vaihto. Tämä on emävalhe. Lääkäreiden koulutus on yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien asia. Yliopistot käyvät keskenään omaa armotonta kisaansa, jota sairaanhoitopiirit voivat korkeintaan tukea. Vaasan toimialajohtaja Kentala on tehnyt selväksi, että miljoonapiiriä ei tarvitse tämän takia vaihtaa.

Kielelliset perusteet? Seuraamalla vaikkapa Vasabladetin palstoja ei ole voinut välttyä siltä, että miljoonapiirin vaihto supistuu pelkäksi kielipoliittiseksi kysymykseksi. On tärkeätä selvittää, onko kysymys vain VSHP:n hallinnon vaateista vai myös sairastavien ihmisten vaatimuksista. Tiedän, että Tampere on satsannut potilaiden palvelemiseen ruotsinkielellä paljon eikä tietooni ole tullut systemaattisia väitteitä huonoista kielipalveluista. Journalistisesti ylen mielenkiintoinen kysymys on, että VBL ensin tuomitsi VSHP:n ehdotuksen miljoonapiirin vaihtamisesta, mutta RKP:n puoluetoimiston ilmeisen asiaan puuttumisen johdosta muutti kantansa vaikka asiassa ei noiden muutaman päivän välillä ollut tietenkään tapahtunut mitään uutta.

Vaasan vaatimus vertailevasta selvityksestä ennen päätöksentekoa miljoonapiirin vaihtamisesta. Edellä on jo monin tavoin perusteltu, miksi miljoonapiirin mahdollisesta vaihdosta on hankittava kunnon perustelut ennen päätöksentekoa. VSHP:n dokumenteista vaihdon perustelut eivät käy mitenkään ilmi. Kysymys on laajasti periaatteellinen, mutta myös käytännöllinen. Näistä syistä johtuen Vaasan – VSHP:n suurimpana maksajakuntana, on vaadittava perusteellista selvitystä vaihtoehdoista ennen päätöksentekoa.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on suurten muutosten kourissa. Tavoitteena on entistä kustannustehokkaampi kokonaisjärjestelmä. Sen vuoksi myös VSHP:n on kyettävä todentamaan, että sen ehdottama miljoonapiirin vaihto tukee tätä tavoitetta. Myös uuden systeemin on perustuttava ennakoitavissa oleviin potilasvirtoihin. Sairaitten ihmisten perussysteemistä poikkeava valinnanvapaus hoitopaikan suhteen on hoitavan lääkärin taskussa ja nähdään selkeästi poikkeustapauksina. Järjestelmän tehokkuus heikkenee – ja kustannukset lisääntyvät - mitä enemmän peruskonseptista poiketaan.

Jos äidinkieli asetetaan ratkaisevaan asemaan parhaan ja lähinnä kotia olevan hoidon sijasta, haettakoon ratkaisu, jossa suomenkieliset suuntautuvat yliopistollisen keskussairaalahoidon osalta Tampereelle ja ruotsinkieliset Turkuun. Ei voi olla hyväksyttävissä, että Turku valittaisiin sillä perusteella, että ruotsinkielisten palvelut paranenisivat kun samanaikaisesti suomenkielisten palvelut merkittävästi heikkenisivät.