Tultuani pitkän tauon jälkeen uudelleen mukaan kaupunginhallituksen työskentelyyn yksi tärkeimpiä missioitani on ollut työskennellä hyvän hallinnon puolesta. Ajatukseni on, että kun hyvän hallinnon periaatteet osataan ja omaksutaan ns. takaraivoon, nämä vaatimukset eivät hidasta asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen toimintatavat ohjaavat niin hyvässä kuin pahassa myös muuta hallintoa. Tästä asiasta ei pidä tehdä politiikkaa.
Kouhin viimeisessä kaupunginhallituksessa sain usein tukea Hellevi Lohvalta, jota laadukas hallinnointi niinikään kiinnosti. Liian usein jäimme vaatimustemme kanssa vähemmistöön tai jopa kahden. Asiakirjoista löytyy mm. äänestyksiä ja eriäviä mielipiteitämme, joita olemme perustelleet hyvän hallinnon periaatteilla. Päätöksistä vastataan toki yhdessä. Liian monet näyttivät ajattelevan, että tarkoitus pyhittää keinot. Otan tässä esille vain yhden esimerkin.
Puolustajia riittää edelleenkin sille, että asuntomessutoimikunnan annettiin päättää ilman valtuustolta saatua mandaattia mm. suurista hankinnoista, joista päättäminen olisi kuulunut koko projektin ajan voimassa olevan johtosäännön mukaan teknisen lautakunnan toimivaltaan. Suorastaan ylpeiltiin sillä, että näin joustavia me Vaasassa olemme. Kun tuli taloudellisiin korvauksiin johtaneen hallinnollisen vastuunkannon aika, selvittely ei päässyt alkua pitemmälle ja asia haudattiin urakoitsijan kanssa tehdyn sovintopaperin alle. Tilintarkastaja Audiatorin kertomuksessa vuodelta 2007 todetaan, että ”esimerkiksi projektien hallinnoinnissa on ollut puutteita”. Asuntomessuja, jotka pidettiin vuonna 2008, ei mainita edes nimeltä. Siinä kaikki.
Kouhin kaupunginhallituksen ajalta kaupungin oma sen paremmin kuin ulkoinenkaan tilintarkastus eivät löytäneet merkittäviä konkreettisia tiliepäselvyyksiä. Hallinnoinnin epäkohtia tuotiin toki esille ja parantamisehdotuksia tehtiin, mikä on täysin normaalia. Asioista puhuttiin kuitenkin melko ylimalkaisella tasolla. Nyt kun Tikanojan tapauksen kautta on tullut esille laajat ja vuosikymmenen jatkuneet holtittomat käytänteet ja taloudenpidon laiminlyönnit, tarkoittaa se, että myös koko tilintarkastus saa ehdot, ellei suorastaan jää luokalle.
Erityisen kiinnostavaa ja tärkeää on nyt saada selvitys Audiator Oy:ltä, jolta kaupunki on ostanut tilintarkastuspalvelun ties kuinka kauan. Miten Audiator selittää sen, että laiminlyönnit eivät ole tulleet ilmi tilintarkastuksissa aikaisemmin vaan se on antanut puhtaat paperit tilinpidosta kaupungille aina viime vuoteen saakka? Kaupungin tarkastustoimella puolestaan on edelleen napanuora sisäiseen tarkastukseen, mikä käy ilmi tarkastussäännöstä. On ilmeistä, että sisäisen tarkastuksen asemaa ja tehoa kaupungin hallinnossa on skarpattava.
On päivän selvää, että kukaan – olkoon luottamushenkilö tai virkamies – ei voi valvoa kenenkään olkapään takana, että työt tehdään kuten on sovittu. Siksi johtajat tarvitsevat tehokkaita raportointijärjestelmiä. Johtajilla täytyy olla kiinnostusta analysoida tuloksia ja aloitteellisuutta kehittää hallintoa. Nyt esille tulleissa tapauksissa on tullut esille, että olemme maksaneet korkeita palkkoja johtajille, jotka ovat toimineet käytännössä ilman alaistensa säännöllisen raportoinnin tukea. Kirjallista raportointia vierastetaan. Tällainen mahdollisuus ei ole tullut etukäteen pieneen mieleeni.
Kujanpään johtamassa kaupunginhallituksessa on koko ajan ollut toinen meininki. Yhteinen tahtotila hyvän hallinnon kehittämisen puolesta on erittäin vahva. Tästä esimerkkinä mainitsen rekrytointiprosessin systematisoinnin, jota noudatettiin toimialajohtajien valinnassa.
Nyt on aika päästä takaisin hyvään hallinnointiin. Historian osalta syyttömiä ei ainakaan luottamushenkilöissä taida juuri olla.
